Caravan-lehti somessa

Punkit odottavat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin

Punkki "puree" Suomessa ihmistä noin puoli miljoonaa kertaa vuosittain. (Kuva: Photodune)

Luonto

Punkit odottavat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin

Luonnossa liikkuvan kannattaa tehdä punkkitarkastus päivittäin. Seuraukset puremasta voivat olla katalat.

Karavaanarit liikkuvat paljon ympäristössä, jossa tavataan punkkeja eli puutiaisia. Suomessa niiden esiintymisalue on edennyt etelärannikolta pohjoiseen, mutta punkkiriski on todellinen myös ulkomailla matkaileville.

Punkit ovat yleisiä Ruotsin rannikkoalueilla sekä Saksassa ja Itävallassa. Itäisen Euroopan maista korkean punkkiriskin alueita ovat Baltian maat (Viroa, Latvia ja Liettua) sekä Puola, Tsekki  ja Slovakia. Levinneisyysalue jatkuu Sloveniaa ja Kroatiaa myöten.

Punkkien levinneisyys vuonna 2010. (Lähde: Wikipedia)

Saksassa punkit yleistyvät, mitä etelämmäksi mennään. Etelä-Saksassa, Itävallassa ja muualla alppi-alueella punkit ovat niin yleisiä, että väestö rokotetaan.

Punkit esiintyvät luonnossa vesistöjen lähettyvillä, niityillä, heinikossa ja nurmikoilla, mutta ne voivat kiusata myös loppukesän ja syksyn mustikkametsässä. Punkit viihtyvät nimittäin myös havu- ja sekametsissä, erityisen hyvin mustikanvarpujen ja muiden kasvien lehtien kosteilla alapinnoilla.

Levittää bakteereja ja viruksia

Ennen kuin puutiainen pistää ja alkaa imeä verta, se valuttaa sylkeä saaliiseensa väkäpäisen imukärsänsä kautta. Sylki sisältää veren hyytymistä estävää ainetta ja puudutusainetta, joten purema ei satu.

Ihoon pureutunut punkki on poistettava nopeasti, sillä tartunnan aiheuttajat, kuten borreliabakteerit siirtyvät 1−2 päivässä ihmisen elimistöön. Puutiaisaivokuumetta aiheuttava virustartunta siirtyy vielä nopeammin, lähes välittömästi punkin pureutuessa ihoon.

Borrelioosi-ihottuma on säteeltään yleensä muutama senttimetriä. (Kuva: CC BY-SA 2.0 / JostJahn)

Punkin pisto voi ärsyttää ihoa jonkin verran. Ihoon jää pieni hyönteisen pistoa muistuttava punoitus tai puutiaisen irrottauduttua. Aikaisintaan kahden vuorokauden kuluttua alkaa kehittyä ihottuma, mutta ihoreaktion ilmaantumiseen voi kulua pitempikin aika.

Punoituksen laajeneminen ja sen etenemisnopeus on yksilöllistä. Tyypillisimmillään punoitusihottuma on noin 1–2 viikon kuluttua. Jos punoitus on heti alussa läpimitaltaan useita senttimetrejä, syynä on puutiaisen pistosta aiheutunut ihon ärsytys eikä borrelioosi.

Jos borreliabakteerit pääsevät leviämään elimistössä, tauti etenee tuki- ja liikuntaelimistöön. Tavallisimpina borrelioosin oireina ovat paikkaa vaihtavat lihas- ja nivelvaivat. Vielä vakavampaa on, jos tauti päätyy hermostoon. Silloin puhutaan neuroborrelioosista. Se ilmenee aivokalvotulehduksena, kasvohermohalvauksena tai hermojuurten tulehduksena.

Ikäviä oireita

Puutiaisaivotulehduksesta käytetään myös nimiä puutiaisaivokuume, Kumlingen tauti ja TBE. Kyse on TBE-viruksen aiheuttamasta aivotulehduksesta, joka on kahdessa vaiheessa etenevä sairaus. Ihomuutoksia ei ilmaannu, mutta tässä sairaudessa punkin puremasta voi aiheutua aluksi noin viikon kuluttua tartunnasta lievä kuume.

Osalla tartunnan saaneista tauti voi jäädä tähän vaiheeseen, mutta osalla tartunta kehittyy parin viikon päästä vakavammaksi, jolloin se on muuttunut varsinaiseksi puutiaisaivokuumeeksi. Sen oireita ovat korkea kuume, niskajäykkyys ja päänsärky. Joskus esiintyy myös vakavampia aivo- ja hermosto-oireita, joista osa voi jäädä pysyviksi.

Mitä vanhempana tartunnan saa, sitä todennäköisemmin taudinkulku on vakava. Lapsilla vakavat aivo-oireet ja jälkioireet ovat harvinaisia.

Suomessa aikuisista punkeista on borreliabakteerin tartuttajia keskimäärin noin joka neljäs, pienikokoisista noin joka kuudes. Joillakin alueilla voi kuitenkin punkeista jopa puolet olla borreliabakteerin kantajia. Puutiaisaivokuumeen levittävää virusta kantavien punkkien osuus on kuitenkin pienempi.

Pukeudu pitkähihaisiin

Borrelioosia voi ehkäistä käyttämällä kasvillisuuden peittämillä alueilla pitkien housujen ja kumisaappaiden tai lahkeiden päälle vedettyjen sukkien yhdistelmää. Lyhythihaista vaatetusta kannattaa välttää. Jos käsivarret jäävät paljaiksi, punkki saattaa pujahtaa puseron hihansuusta tai kaula-aukosta näkymättömiin muualle ihon pinnalle. Punkki voi myös hakeutua hiusten peittämälle alueelle, joten hattu tai huivi on järkevä varuste.

Ulkoilun päätyttyä vaateet ravistellaan ja puhdistetaan huolellisesti. Jos viettää paljon aikaa luonnossa, kannattaa tehdä huolellinen punkkitarkastus päivittäin.

Verta syövät puutiaiset eli punkit laajentavat jatkuvasti elinalueitaan. (Kuva: CC BY-SA 2.5 / Aka)

Ei ole epätavallista, että kehossa sen eri puolilla on useampikin punkki. Punkki voi ryömiä useita tunteja keholla, ennen kuin se pureutuu ihoon. Kannattaa siksi tutkia huolellisesti koko vartalo, eritoten taivekohdat, jalat, varpaanvälit, korvantaukset sekä hiukset ja päänahka. Punkki saattaa piileskellä vartalon kohdissa, joihin itse on vaikea nähdä. Lapsilla punkki pureutuu usein ylävartaloon ja päähän hiusten peittämällä alueella.

Punkki voi kulkeutua sisätiloihin myös lemmikin välityksellä, sillä puutiainen voi siirtyä eläimestä toiseen tai eläimestä ihmiseen, kunnes se ottaa kiinni ihoon.

Ihoon tai lemmikkiin kiinnittynyt punkki poistetaan kapeakärkisillä pinseteillä tai punkkipihdeillä. Tartu punkkiin läheltä ihoa kuin mahdollista. Vedä suoraan ihosta tai turkista poispäin.

Rokotteet antavat suojan puutiaisaivotulehdusta vastaan, mutta borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Jos borreliaoireita ilmenee, on syytä hakeutua lääkäriin antibioottien saamiseksi.

Katso Punkkiklinikan videolta, miten punkki tarttuu ihmiseen.

Jatka lukemista
Luitko jo nämä?
Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Luonto

Y l ö s