Caravan-lehti somessa

Suomi tarvitsee matkailutuloja – poliitikot eivät halua vaikeuttaa karavaanimatkailua

Matkailuajoneuvot

Suomi tarvitsee matkailutuloja – poliitikot eivät halua vaikeuttaa karavaanimatkailua

Kuuden ison puolueen edustajat olivat Matkailun ilmastovaikutukset -keskustelutilaisuudessa varsin yksimielisiä siitä, että matkailu on Suomelle tärkeä myyntivaltti.

Kuuden suurimman puolueen edustajat keskustelivat matkailun ilmastovaikutuksista Hyvinkäällä Best-Caravan Oy:n isännöimässä ja yhteistyössä SuomiAreenan kanssa järjestämässä Matkailun ilmastovaikutukset -keskustelutilaisuudessa.

Panelisteina olivat Maria Guzenina (SDP), Antti Kaikkonen (Keskusta), Mai Kivelä (Vasemmistoliitto), Matias Turkkila (Perussumalaiset), Oras Tynkkynen (Vihreät) ja Henrik Vuornos (Kokoomus). Tilaisuuden moderoi MTV Uutisten uutisankkurinakin tunnettu toimittaja Keijo Leppänen, jolla on noin 30 vuotta vanha Soliferin matkailuvaunu.

Karavaanari voi lomailla hyvällä omallatunnolla

Maria Guzenina, SDP: ”Perusväylien pitää olla kunnossa, että voi aja turvallisesti – ei selvitä, jos tiet eivät ole kunnossa.”

Matkailun ilmastovaikutuksista on puhuttu viime aikoina paljon. Ilmastokeskustelussa automatkailun edut ovat nousseet esiin, ja automatkailulla on todettu olevan merkittävästi pienempi hiilijalanjälki kuin lentomatkailulla.

Erityisesti nuorempi sukupolvi haluaa matkustaa harrastustensa pariin ekologisemmin ja valitsee yhä useammin matkailuauton tai -vaunun matkustusvälineekseen.

Matkailun ilmastovaikutukset -tilaisuudessa lentomatkustamisen ilmastovaikutuksia ei vähätelty. Vasemmistoliiton Mai Kivelän mukaan lentäminen on kaikkein saastuttavin matkailumuoto.

– Nelihenkinen perhe voisi matkustaa autolla Suomen päästä päähän 80 kertaa yhden Thaimaan-matkan aiheuttamilla päästöillä. Lentäminen on päästöjen kannalta kaikista saastuttavin liikkumismuoto, mutta ongelmana on se, että lentämisessä on mielettömät kasvuennusteet, huomautti Kivelä ja totesi, että se, miten lentämisen ilmastovaikutuksia voitaisiin vähentää, on yksi vaikeimmin ratkaistavista ilmastomuutoksen torjuntaan liittyvistä kysymyksistä.

Antti Kaikkonen, Keskusta: ”Biopolttoaineen käyttöä lisätään asteittain, jolloin ei tarvitse vaihtaa autokantaa, autoilun hinta pysyy kohtuullisena ja laitetaan uusia panostuksia tieverkkoon.”

Keskustan Antti Kaikkonen kertoo tuntevansa karavaanareita, ja hänen mielestään karavaanareilla on ympäristöystävällinen tapa elää, matkustaa ja lomailla.

– Henkilöautoille tai karavaanareille ei kaavailla lisää kieltoja tai rajoituksia. Polttoaineen sekaan lisää biokomponenttia, niin tankataan entiseen tapaan mutta nykyistä ympäristöystävällisemmin. Ne karavaanarit, jotka minä tunnen, elävät reissuillaan kohtuullisella ja ekologisella tavalla. Se ei ole mitään törkeää kuluttamista, totesi Kaikkonen.

SDP:n Maria Guzenina totesi, että karavaanarit eivät ole ongelman ydin ilmastopoliittisissa toimissa. Kokoomuksen Henrik Vuornos viittasi puolestaan puolueensa kaulahahmo Petteri Orpon Turun Caravan-messuilla antamaan lausuntoon, että matkailuautojen verohuojennuksesta pidetään jatkossakin kiinni.

Lentämisen verottaminen puhutti

Erityisesti lentomatkustaminen on joutunut viime aikoina monen hampaisiin.

– Se, että valtio on iso omistaja Finnairissa, ohjaa ehkä vahvasti lentämiseen liittyvää ilmasto- ja verokeskustelua. On haastava, kun ollaan iso omistaja ja suunnitellaan muutoksia lentämisen verotukseen. Finnairin omistuksesta ei ehkä siitä huolimatta pitäisi luopua, pohdiskeli Vuornos.

Mai Kivelä, Vasemmistoliitto: ”Lupaan edistää ilmastomuutoksen torjuntaa sillä, että ihmiset haluaisivat mieluummin lähimatkailla kotimaassa, tämä tarkoittaa selkeitä infraan liittyviä tavoitteita.”

Guzeninan mielestä koko lentoliikenteelle pitäisi asettaa päästökauppavelvoite.

– Biopolttoaineen sekoitevelvoite olisi hyvä aloittaa kotimaassa, mutta miten se vaikuttaa elinkeinoon. Matkailu tuo Suomelle neljä miljardia euroa, ja jos lentoja rajoitetaan, niin pienituloiset eivät valitse Suomea. Tänne ei tulla, ja lisäksi se eriarvoistaa, kun kaikki eivät pääse matkustamaan. Meillä ei ole varaa menettää matkailusta tulevia miljardeja, vaan pitää löytää tasapaino, pohdiskeli SDP:n edustaja.

Myös Perussumalaisten Matias Turkkila muistutti, että kulutuksen verottaminen kohdistuu pienituloisiin. Vihreiden Oras Tynkkysen mukaan lentämistä ei tarvitse, pidä eikä voi lopettaa:

– Lentoveroa on perusteltu ilmastosyillä, mutta kannatan reiluussyitä. Lentäminen on saastuttavin liikkumismuoto, mutta sitä verotetaan vähiten. Lentoliikenne ei maksa polttoaineveroa, eikä lentolipuissa ole arvonlisäveroa. Se on nurinkurinen tilanne, ja lentoverosta on hyviä kokemuksia.

– EU:n sisäiset lennot pitäisi saada päästökaupan piiriin. Tehokkain tapa olisi nostaa päästöjen hintaa ja vähentää niiden määrää. Sitä kautta ratkottaisiin lentokoneiden päästöhaastetta. Kansallisesti on kuitenkin hankala asettaa lentoveroja, ettei matkustelu siirry naapurimaihin. Eurooppalainen lentovero ei ole helppo tavoite. Lentämistä tarvitaan jatkossakin, mutta päästöt on jotenkin hinnoitella, EU-tasoinen ratkaisu olisi ideaali, oli Kokoomuksen edustajan näkemys.

Matias Turkkila, Perussumalaiset: ”Lupaa kehua Suomea aina, kun se on mahdollista, Suomi on upea paikka matkailla!”

– Lentoliikenteen päästöt on globaalisti merkittäviä. Lentoverolle pitää saada riittävän laaja pohja, muuten sahataan omaa jalkaan. Lentoyhtiöt on haastettava miettimään keinoja ja uusimaan lentokonekalustoaan. Teknologia tuo siihen mahdollisuuksia, ja on laitettava painetta lentokoneiden suuntaan ja polttoaineiden kehittymiseen, totesi Keskustan Kaikkonen.

Guzenina kertoi Finnairin uuden toimitusjohtajan todenneen, että lennonjohdollisilla toimilla saataisiin päästöjä huomattavasti alemmas:

– Ei yksioikoisesti lentoveroa tai biopolttoaineen sekoitevelvoitetta, vaan myös reititykset: lennetäänkö suoraan vai kierretäänkö.

Oras Tynkkynen totesi Guzeninan esitykseen, että lentoliikenteen kasvu syö lennonjohdollisin keinoin saavutettavan kymmenen prosentin päästöhyödyn kolmessa vuodessa:

– Päästövähennys on kohdennettava matkojen määrän mukaan: ensimmäinen matka on veroton, ja mitä enemmän matkustat, sitä enemmän maksat veroa.

Enemmän tekoja ja vähemmän syyllistämistä

Oras Tynkkynen, Vihreät: ”Tuotteistamisessa on tekemistä. Pitää tarjota enemmän vaihtoehtoja, ja valtio pitää tukea matkailualan yrityksiä.”

Oras Tynkkynen haluaa nopeasti käytännön toimenpiteitä ihmisten syyllistämisen sijaan. Matias Turkkilan mielestä ratkaisut ilmastokysymyksiin löytyvät uusista markkinaehtoisista ideoista ja innovaatioista, eivät regulaatiopakosta ja eurotuista. Henrik Vuornos puolestaan lisäisi kannustimia toimijoille, jotka haluavat tehdä päästökompensaatiota.

– Päästöjen kompensoinnista tulee bisnes, kun ihmiset ostavat parempaa omatuntoa. Toivottavasti siitä ei tule anekauppaa, vaan ne toimet, mitä tehdään, ovat aidosti vaikuttavia. On oltava todella tarkkana siinä, että kun kerätään rahaa, lopputulos on luvattu. Kaikki haluavat hyvää ja pelastaa maapallon, mutta ei tehdä sen nimissä sellaista, mikä ei ole todellista, muistutti Maria Guzenina.

– Jonkin verran tarvitaan kompensaatiota, mutta parasta ovat ne päästöt, joita ei tuoteta ollenkaan, totesi Mai Kivelä.

Kotimaan matkailusta

Henrik Vuornos, Kokoomus: ”Luontokohteiden ylläpidon resurssointi – se, että nuotiopaikoilla on puita ja portaat huollettu – pidettään siitä kiinni.”

Guzeninan mielestä suomalaiset markkinoivat omaa maataan liian vaatimattomasti:

– Meillä on hyviä asioita, mitä ei ole muualla: valtavat metsät, tuhannet järvet, tunturit ja merenrannat. Meidän pitäisi osata paremmin arvostaa tätä. Matkailu työllistää noin 140 000 henkeä, joten pitää löytyä jonkinnäköisiä verohuojennuksia sinne, missä on paras mahdollinen vaikutus. Yrittäjiä ja matkailijoita on kuunneltava siitä, mitä palveluita tarvitaan ja halutaan, että kotimaan matkailu kiinnostaa.

– Kaikki eivät hoksaa, miten hieno maa Suomi on, eikä tiedetä, mitä täältä löytyy. Tarvitaan itselle suunnattua markkinointia esimerkiksi Lapin kapasiteetin hyödyntämiseksi kesäaikaan. Verohuojennukset eivät ole ensimmäisenä mielessä, vaan toimiva infra on tärkeä – maanteiden pitää olla kunnossa sorateitä myöten, painotti Antti Kaikkonen.

– Kotimaan matkailun kasvua rajoittaa suurimmalta osin osaavan työvoiman saatavuus. Muuntokoulutus ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvät toimet ovat hyviä ja tärkeitä, sillä saadaan auki pullonkauloja, mitä on esimerkiksi Lapin-matkailussa, totesi Henrik Vuornos.

– 70 prosenttia suomalaisista on valmiita vähentämään omia päästöjään nimenomaan matkailuun ja ruokatottumuksiin liittyen. Raiteet ja tiestön kunnossapito ovat isoja kysymyksiä. Jos on helpompi lentää Keski-Eurooppaan, niin valitaan matkakohteita sillä perusteella. Meillä on hirveästi valtteja: luonnossa ei näe muita moneen tuntiin, ja yksi asia on turvallisuus, se on tärkeä kriteeri kohteen valinnassa, summasi Mai Kivelä.

Best-Caravanin toimitusjohtaja Lasse Sorvari (vas.), moderaattori Keijo Leppänen ja SF-Caravanin liittohallituksen puheenjohtaja Olli Rusi keskustelivat ilmastopaneelin annista.

Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Matkailuajoneuvot

Y l ö s