Suomen suurimmassa käynnissä olevassa tiehankkeessa on Hollolan Soramäen ja Lahden Okeroisten välille valmistunut uusi 8,7 kilometriä pitkä osuus valtatietä 12.

Hollolan pään rakentaminen käynnistyi helmikuussa 2018.  Lahden eteläinen kehätie on kokonaisuudessaan 13 kilometriä pitkä ja se aukeaa liikenteelle joulukuussa 2020.

– Hollolan osuus kehätietä valmistui juuri niin kuin olimme suunnitelleet. Aikatauluerot kehätien osuuksien valmistumisessa johtuvat siitä, että Hollolan pään rakentamisen aikataulu piti lyödä lukkoon jo tarjouspyyntövaiheessa, ennen kuin Lahden pään rakentamisen tarkka aikataulu oli tiedossa, kertoo Hollolan pään rakentamista koordinoinut projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastolta.

Hollolan pää kehätietä on Destian rakennuttama ja tietä tehtiin pääosin metsä- ja peltomaastoon. Rakentamiseen upposi yli puoli miljoonaa työtuntia. Töitä oli paiskomassa lähes 1 200 destialaista ja Destian alihankkijaa.

– Haastavat rakennuskohteet ovat usein myös niitä mielenkiintoisimpia. Esimerkiksi Riihimäki–Kouvola-junaradan ylitys Vähäjoen sillalla oli yksi haastavimmista paikoista. Teimme töitä molemmin puolin rataa – rataan ei saanut koskea ja sen ylittäminen maan tasalla olisi ollut hengenvaarallista. Silta piti ikään kuin rakentaa ujuttamalla ratakohdan yli. Samoin Luhdanjoen sillan kohta oli haastava, koska siinä mentiin siltapaaluilla tosi syvälle, yli 70 metriä maan pinnan alle, kertoo työpäällikkö Pekka Nissinen Destialta.

– Luhdanjoen sillan melukaiteet ovat läpinäkyvät, ja vinkkinä autossa matkustajan roolissa oleville, että siinä kohtaa kannattaa nostaa katse ja ihailla maisemia, Nissinen sanoo.

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeessa Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan rahoitusosuus kokonaiskustannuksista on 77 miljoonaa euroa, valtion osuus lähes 200 miljoonaa euroa.

Hollolan pää kehätietä numeroina:

– 3 eritasoliittymää
– 18 uutta siltaa
– 600 000 kuutiota maata leikattiin, eli kaivettiin ja siirrettiin maamassoja
– 600 000 kuutiota kalliota louhittiin
– 100 000 kuutiota maata vaihdettiin, mm. kantavamman rakenteen saavuttamiseksi
– 600 000 kuutiota penkereitä rakennettiin
– 600 000 neliömetriä asfalttipäällystettä
– 100 kilometriä teräsbetonipaaluja iskettiin maahan
– 25 000 kuutiota betonia valettiin lähinnä siltojen rakenteisiin

Lähde: Väylävirasto