Kansallispuistot kiinnostavat retkeilijöitä entiseen malliin – mutta eri puistojen suosion kehityksessä on isoja eroja

Suomen 41 kansallispuistossa vierailtiin tammiheinäkuussa lähes 2,3 miljoonaa kertaa. Käyntimäärissä oli kasvua maltilliset 2 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

– Retkeilybuumi jatkuu edelleen vahvana ja pandemian aikana syntynyt luontoharrastuskipinä ei ole sammunut. Verrattuna aikaan ennen koronaa eli vuoteen 2019, on kansallispuistojen käyntimäärissä kasvua 14 prosenttia, summaa tiedotteessa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.

Vahvinta kasvu oli Lapissa. Siellä käyntimääriä kasvattivat muun muassa hyvä talvimatkailusesonki sekä kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvu etenkin Keski- ja Etelä-Euroopasta.

Lapissa Rautulammin tupakokonaisuus Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Pyhä–Luostolla sijaitseva Ukko-Luoston maisematupa ovat houkutelleet kävijöitä.

Rautulammin tuvat. Kuva: Konsta Verta, Metsähallitus
Ukko-Luoston maisematupa. Kuva: Jaakko Posti, Metsähallitus

Lemmenjoen kansallispuiston käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta 40 prosenttia, vuonna 2022 perustetun Sallan kansallispuiston 26 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla Sipoonkorven kansallispuiston käyntimäärä kasvoi 35 prosenttia vuodesta 2022, mutta Nuuksion käyntimäärä tippui 18 prosenttia.

Päijänteen kansallispuistolle tilastoitiin hämmentävä lukema – lähes 46 000 käyntiä, jossa oli kasvua peräti 165 prosenttia viime vuodesta.

Pirkanmaalla Seitsemisen kansallispuisto kasvatti käyntejään viidellä prosentilla. Kuva: Salla Penttilä, Metsähallitus
Pohjois-Karjalan suosituimpina luontomatkailukohteina jatkavat Koli ja Ruunaa. Kolin kansallispuistoon tehtiin tammi–heinäkuussa lähes 156 000 käyntiä (+1 %). Lieksassa sijaitsevalle Ruunaan retkeilyalueelle tilastoitiin reilut 38 000 käyntiä (+3 %). Kuva: Mitja Piipponen, Metsähallitus

Suomen 10 suosituinta kansallispuistoa 1.1.–31.7.2023, käynnit ja muutos vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon:

  • Pallas–Yllästunturi, 404 877 (0 %)
  • Urho Kekkosen kansallispuisto, 279 195 (+8 %)
  • Kolin kansallispuisto, 155 565 (+1 %)
  • Nuuksion kansallispuisto, 146 333 (-18 %)
  • Pyhä–Luoston kansallispuisto, 134 790 (+5 %)
  • Sipoonkorven kansallispuisto, 101 093 (+35 %)
  • Oulangan kansallispuisto, 97 435 (-3 %)
  • Repoveden kansallispuisto, 80 576 (+3 %)
  • Syötteen kansallispuisto, 67 671 (-1 %)
  • Teijon kansallispuisto, 59 552 (+7 %)

Myös kuukausittain tarkasteltuna tammi–heinäkuun suosituin kansallispuisto oli Pallas–Yllästunturi, paitsi toukokuussa suosituin oli Nuuksio.

Lähde: Metsähallitus

Keskustelu

  1. Jos kansallispuistoihin laitetaan pääsymaksu, niin mielestäni näistä voidaan luopua kokonaan. Annetaan nekin rahat mitä niihin sijoitetaan Orpolle ja hänen rikkaille kavereille. Elikkä mennään vain Putinin mallin mukaan.

    Kommentoitu 0 kertaa

    Vastaa

  2. Markku Pekki

    Vain maksulliset vessat vois olla aiheellisia.

    Kommentoitu 0 kertaa

    Vastaa

  3. Aila Emma Ratinen

    Mielestäni pienen pääsymaksun voi laittaa. Ehkä ja toivottavasti siitä seuraisi vastuullisempi suhtautuminen kansallispuistoihin.
    Ihmisten suhtautuminen on tietysti hyvin erilaista. Tuskin ketään on niin köyhää ettei pientä maksua voi maksaa. Maksaahan matkakin jonkin verran. Ihan köyhä ei voi edes suunnata kaukaiseen kansallispuistoon.
    Vois myös järjestää talkooleirejä, niin se edistäisi ehkä tietoa siitä, että puistoja ja leirialuetta tulee myös hoitaa. Joku siitä maksaa.
    Jotenkin olisi hyvä pystyä lisäämään retkeilijöiden tietoa siitä, että puistot, polut kuluvat ja merkittyjä reittejä on tärkeä käyttää.

    Kommentoitu 0 kertaa

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *