Kelirikon ennakoidaan kiusaavan autoilijoita erityisen ikävästi Lapissa

Syksyn ja talven haastavat olosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä aiheuttanevat erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään.

Ennusteiden mukaan myös eteläisessä Suomessa ja Koillismaalla on syytä varautua normaalia vaikeampaan kelirikkoon. Keskisessä Suomessa päästäneen keskimäärin normaalilla kelirikolla.

Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan ennakoidaan hieman viimevuotista vaikeampaa kelirikkokevättä. Tiestö on routaantunut tänä talvena hieman keskimääräistä syvemmälle. Epätasaisesta routimisesta johtuvia pituushalkeamia voi esiintyä päällystetyllä tieverkolla paikallisesti.

Myös Pirkanmaalle on luvassa vaikeaa kelirikkoa syksyn runsaiden vesisateiden ja talven pitkien pakkasjaksojen aiheuttamana. Routahaittoja on ollut tiestöllä nähtävissä jo tammikuusta lähtien.

Pohjalaismaakuntien alueille kulunut talvi on ollut helppo sorateiden kelirikon osalta, sillä marraskuun lopussa alkaneet pitkät yhtenäiset pakkaskaudet ovat pitäneet pääsääntöisesti sorateiden pinnat jäässä. Tulevalle keväälle ennustetaan kuitenkin hieman tavanomaista vaikeampaa kelirikkoa.

Luvassa pinta- ja runkokelirikkoa

Suomen sorateille ennustetaan pintakelirikon lisäksi runkokelirikkoa. Pintakelirikkokaudesta tullee yhtä ongelmallinen kuin runkokelirikkokaudesta, koska tiet eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin.

Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena.

Kevään säällä on suuri merkitys kelirikon esiintymiselle ja sille, kuinka vaikea siitä muodostuu. Jos säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, routa sulaa nopeasti, jolloin varsinkin tien pintakerrokset voivat liejuuntua pahasti. Tierakenteiden pintaa kuivattavalla tuulisella ja aurinkoisella säällä sekä yöpakkasilla on puolestaan positiivinen vaikutus kelirikon synnyn estymiseen.

Kelirikon vakavuutta pyritään lieventämään ja sen kestoa lyhentämään muun muassa aurausvallien madaltamisilla, sohjo-ojien teoilla sekä polanteen poistoilla.

Lähde: Väylävirasto, Ely-keskukset

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.