Kaikesta tieliikenteestä valtaosa kulkee korkeimman talvihoitoluokan teillä

Valtion maanteillä talvikunnossapidon linjauksista vastaa Väylävirasto. Urakoiden kilpailuttaminen sekä sopimusten tekeminen ja valvominen puolestaan kuuluu Ely-keskuksille.

Maantiet on jaettu tienkäytön ja käytettävissä olevan rahoituksen perusteella kuuteen talvihoitoluokkaan, jotka määrittelevät tienhoidon tason, toimenpiteisiin lähtökynnykset ja sen, missä ajassa urakoitsijoiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja milloin niiden tulee olla tehtynä. Saman luokan tiet hoidetaan koko maassa samantasoisesti.

Talvihoitoluokka voi myös vaihdella kauden aikana. Esimerkiksi keväinen matkailuliikenne näkyy Lapin tiestöllä tunturikeskusten läheisyydessä, ja liikennemäärät voivat jopa kaksinkertaistua kevätsesonkina. Talvihoitoluokka nousee hiihtosesonkina kaikkiaan 237 kilometrillä Lapin tiestöä. Tänä talvena esimerkiksi uutena kohteena matkailuliikenteen olosuhteita parannetaan Salla–Hautajärvi-välillä nostamalla tien talvihoitoluokkaa helmi–huhtikuun ajaksi.

Teiden hoidossa on myös alueellisia eroja – Lapissa poronhoitoalueella suolan käyttöä pyritään minimoimaan, koska suola houkuttaa poroja tielle ja lisää onnettomuusriskiä. Lapissa liikutaan lähes puolet vuodesta talvisissa olosuhteissa.

Päätiet hoidetaan ensin

Talvihoidon uudet toimintalinjat ovat käytössä kaikilla pääteillä ja koko tiestöllä noin 40 prosentilla urakoista. Pääteillä talvihoitoluokat ovat korkeimmat, sillä kaksi kolmannesta kaikesta maantieliikenteestä kulkee näillä teillä. Myös vähäliikenteisempiä teitä pidetään kunnossa, mutta toimenpideajat ovat pidempiä ja viranomaisten laatuvaatimukset niille matalammat.

– Vähäliikenteisillä teillä esimerkiksi lumimyrskyn aikaan keli voi olla useiden tuntien ajan ongelmallinen. Lumi saattaa pakkautua harjanteiksi, joita kutsutaan polanteiksi. Kaikkien teiden pitäminen paljaina tai edes täysin tasaisina ei ole ikävä kyllä taloudellisesti mahdollista, sanoo kunnossapidon ohjaus ja kehittäminen -yksikön päällikkö Otto Kärki Väylävirastosta.

– Liukkaudentorjunta on vaikeampaa ja sitä pitää tehdä enemmän, jos keli on nollan pinnassa. Kunnossapidon näkökulmasta rehellinen pakkastalvi voi olla joskus helpompi kuin leuto talvi.

Talvikunnossapidon ABC
1) Liukkaus torjutaan aina mahdollisuuksien mukaan ennakoiden. Tiet suolataan usein ilta- ja yöaikaan ja polannetiestön riittävää kitkaa ylläpidetään pintoja karhentamalla ja hiekoituksilla.
2) Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää.
3) Vilkasliikenteisillä teillä liukkautta torjutaan suolaamalla ja muilla teillä hiekoittamalla tai karhentamalla jäistä tiepintaa.
4) Talvikunnossapidosta voi antaa palautetta esimerkiksi Palauteväylässä ja Tienkäyttäjän linjalle, p. 0200 2100 (24/7, pvm/mpm).
5) Ajantasainen tieto talvikunnossapidosta (esim. auraus, suolaus ja hiekotus): https://liikennetilanne.tmfg.fi/

Lähde: Väylävirasto, Lapin Ely-keskus, Uudenmaan Ely-keskus