Moni suomalainen lähtee kesällä automatkalle Eurooppaan. Matkaan on syytä valmistautua perehtymällä etukäteen vierailtavien maiden sääntöihin ja määräyksiin.
Automatkailu Eurooppaan on koronavuosien jälkeen taas helppoa ja suomalaiset ovatkin lähteneet sankoin joukoin liikkeelle. Se, että Euroopan sisällä matkailu on sujuvaa ja maiden rajojen ylittäminen on helppoa, on tuudittanut kuitenkin osan matkaajista liialliseen itsevarmuuteen.
– Nyt on nähtävissä, että jotkut lähtevät reissuun valmistautumatta mitenkään. Sitten tulee helposti yllätyksiä sakkojen ja muiden rangaistusten muodossa, kun tietämättömyyttään rikotaan sääntöjä. Meille tulee nyt paljon puheluita, joissa kysytään neuvoja muun muassa sakkoasioissa, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen kertoo.
Eniten ongelmia aiheutuu moottoritiemaksujen laiminlyömisestä ja ympäristövyöhykkeiden sekä ajokieltoalueiden noudattamattomuudesta.
– Osassa maista on todella helppo ajaa maksulliselle moottoritielle maksamatta, koska läheskään kaikilla teillä ei ole puomeja. Kaupunkien ajokieltoalueetkin ilmoitetaan usein vain liikennemerkillä, jonka merkitys ei välttämättä avaudu turistille, joka ei ole perehtynyt asiaan. Ikävä sakkoyllätys tulee sitten postissa kotiin, kun valvontakamera on taltioinut rikkeen, Suokonautio-Hynninen kertoo.
Ranskan kaupungeissa ja departementeissa on pysyviä ja tilapäisiä ympäristövyöhykkeitä, joista osa voidaan ottaa käyttöön lyhyellä varoitusajalla. Ympäristövyöhykkeillä ajoa varten tarvitaan päästömerkki auton tuulilasiin. Päästömerkkejä on ajoneuvon moottorin koon ja päästöluokan mukaan kuusi erilaista. Merkki on tilattava etukäteen verkosta Ranskan ympäristöministeriöstä.
Saksan kaupunkien ympäristövyöhykkeillä ajaakseen tulee hankkia auton tuulilasiin kiinnitettävä ympäristötarra. Tarran voi hankkia etukäteen parin viikon toimitusajalla Autoliitosta tai Saksassa rekisteröintitoimistoista ja katsastustoimipaikoilta (TÜV, Dekra, GTÜ). Se, mitkä autot saavat tarran, riippuu auton päästöluokasta.
Tiemaksujen maksuperusteet vaihtelevat. Maita, joissa maksut peritään ajetun matkan mukaan, ovat Bosnia ja Hertsegovina, Espanja, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Kreikka, Kroatia, Makedonia, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Serbia ja Venäjä. Joko liimattava tai digitaalinen aikaperusteinen tiemaksutarra pitää puolestaan ostaa Bulgariassa, Itävallassa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Sveitsissä, Tšekissä ja Unkarissa. Myös muun muassa ajoneuvon paino voi vaikuttaa maksuihin ja maksutapoihin. Esimerkiksi Itävallassa yli 3 500 kg:n painoisille ajoneuvoille on kilometrikohtaiset tiemaksut. Puola puolestaan luopuu alle 3500 kilon painoisten ajoneuvojen tiemaksujen perinnästä valtion ylläpitämillä teillä 1.7.2023 alkaen.
– Maksulliset tiet ovat usein moottoriteitä, moottoriliikenneteitä ja muita pääteitä eli reittisuunnittelulla maksuja on mahdollista myös välttää, Suokonautio-Hynninen sanoo.
Vaikka Euroopassa liikutaan, niin matkaan tarvitaan tiettyjä asiakirjoja, joita kaikkia ei kotimaassa välttämättä vaadita. Kuljettajalla pitää olla luonnollisesti ajokortti sekä henkilökohtainen matkustusasiakirja eli passi tai EU:ssa ja joissakin muissa Euroopan maissa kelpaava EU-henkilökortti. Autossa tulee olla mukana myös rekisteröintitodistuksen tekninen osa eli osa 1, jota Manner-Suomessa ei nykyisin vaadita. Ahvenanmaalla se vaaditaan. Teknisen osan saa tilattua Traficomista veloituksetta.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti on hyvä olla matkassa mukana. Sillä saa lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa matkallaan EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa. Sairaanhoitokortin voi tilata ilmaiseksi Kelasta.
Vihreä kortti, eli Green Card, on kansainvälinen todistus voimassa olevasta liikennevakuutuksesta, ja se kannattaa hankkia aina autoiltaessa Pohjoismaiden ulkopuolelle. Vapaaehtoisen kaskovakuutuksen voimassaolo ulkomailla on syytä tarkastaa omasta vakuutusyhtiöstä. Ennen matkaa on huolehdittava myös sekä henkilö- että matkatavaravakuutusten voimassaolosta. Näiden lisäksi toisen omistamalla ajoneuvolla reissuun lähtevällä tulee olla valtakirja, jolla omistaja tai rahoitusyhtiö myöntää luvan auton viemiseksi ulkomaille.
– Huomioitavaa on myös, että useissa Euroopan maissa vaadittavia varusteita ja laitteita ovat ensiapulaukku, palosammutin ja heijastinliivi. Varsinkin sammutin puuttuu monesta autosta, Suokonautio-Hynninen sanoo.