Tilastokeskuksen mukaan hirvionnettomuuksia tapahtui viime vuonna 2 009. Riski törmätä hirveen on erityisen suuri niillä alueilla, joilla riista-aidat alkavat ja päättyvät sekä hämärän aikaan, noin tunti auringonlaskun jälkeen.

Vuodenajoista syksy on suurinta riskiaikaa hirvionnettomuuksille. Vuonna 2019 hirvionnettomuuksia tapahtui eniten syys- ja lokakuussa. Metsästyskausi ja kiima-aika liikuttavat hirviä, jotka pyrkivät siirtymään talvilaitumilleen. Hirvet ovat saaneet olla kevään ja kesän rauhassa. Tänä aikana ne ovat oppineet väistämään esimerkiksi marjastajia.

Metsästyskauden aikana hirvi kuitenkin oppii pelkäämään koiria ja ihmisiä, joten loppukaudesta ne ovat herkillä ja valppaina. Loppukaudesta pienikin ärsyke saattaa ajaa hirven pakenemaan ja säntäämään metsästä suoraan autotielle.

Ajonopeuden hidastaminen antaa kuljettajalle lisää reaktioaikaa ja mahdollisen onnettomuuden sattuessa lieventää vammoja. Ennakoiva kuljettaja vähentää nopeutta hirvivaara-alueella ja heti havaitessaan jotain poikkeavaa.

Liikenneviraston tilastojen mukaan seitsemän kymmenestä hirvieläinonnettomuudesta ajetaan hämärällä tai pimeällä. Hirvet liikkuvat hämärällä, jolloin niitä on myös vaikeampi havaita. Hämärällä ja pimeällä ajaessa olisi hyvä käyttää kaukovaloja mahdollisimman paljon, kuitenkin muut tielläliikkujat huomioiden.

– Ole erityisen valppaana hirvivaara-alueella ja hidasta heti, jos näet hirven, vaikka se vain seisoisi paikoillaan. Muista myös, että siellä missä on yksi hirvi, on usein toinenkin, Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara muistuttaa tiedotteessa.

Lähde: Liikenneturva