EU-alueella käytössä olevat hyvinkin erilaiset tiemaksut halutaan yhtenäistää. Loka-marraskuussa 2018 EU-parlamentti äänesti tiemaksujen määräytymisen perusteista koko EU-alueella. Tiemaksut sidotaan sekä todelliseen ajomatkaan että hiilidioksidipäästöihin. Maksut koskevat aluksi kaikkia hyötyajoneuvoja teillä, jotka kuuluvat EU:n kuljetustieverkkoon.

Uudet tiemaksujen perusteet otetaan käyttöön ensimmäiseksi kuorma-autoissa vuoden 2023 alussa. Silloin EU:n kuljetusverkkoon kuuluvillä teillä tulee tiemaksuihin sisältyä CO2-päästön lisäksi myös todellinen ajomatka.

Vuoden 2027 alussa EU:n tiemaksujärjestelmää laajennetaan koskemaan myös pakettiautot.

Maat, joissa on käytössä aikaperusteinen vinjettimaksu, joutuvat muuttamaan järjestelmäänsä siten, että myös ajomatkan pituus otetaan tiemaksuissa huomioon.

Tiemaksu pakollinen

EU-parlamentin päätös koskee niitä teitä, jotka sisältyvän EU:n kattavaan pääteiden liikenneverkkoon. Koska Suomessakin on tähän verkkoon kuuluvia teitä, myös Suomessa syntyy paine määrätä EU:ssa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti määräytyvä tiemaksu. Niillä teillä, jotka eivät kuulu EU:n  kattavaan kuljetustieverkkoon, maa voi itse päättää, millaiset maksut se haluaa periä tai olla perimättä.

Jos auto on luokiteltu ”päästöttömäksi” (esimerkiksi sähköauto), sen moottoritiemaksun on suunniteltu olevan vain puolet alimman päästötason auton moottoritiemaksusta.

Matkailuautot on useimmiten valmistettu pakettiautoa, sen alustaa, moottoria ja voimansiirtoa hyödyntäen. EU-parlamentin päätöksessä ei ole käsitelty lainkaan sitä, millä tavalla päätös koskee henkilöautoja ja matkailuautoja.

Mitä päätös merkitsee?

Uusilla tiemaksuja koskevilla säännöillä halutaan ”taata tasapuolinen kohtelu kaikille teiden käyttäjille EU:ssa”. Samalla halutaan ”auttaa jäsenmaita saavuttamaan liikennesektorille asetetut hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet”.

Uuden asetuksen myötä kaikkien kuljetusajoneuvojen tiemaksut tullaan perustamaan teiden todelliseen käyttöön ja kunkin ajoneuvon synnyttämiin päästöihin.

Vaikka asetuksessa puhutaan kuljetusajoneuvoista (kuorma-autot ja bussit sekä pakettiautot ja minibussit), tiemaksut tulevat koskemaan ennen pitkää myös henkilöautoja. Niiden osalta päätös on vain vaikeampi tehdä. Siksi aluksi päätös koskee vain hyötyajoneuvoja.

Ne EU-maat, joissa on nykyään käytössä aikaperusteinen maksu (vinjetti), joutuvat siirtymään etäisyyden huomioon ottaviin maksuihin (eli tietulleihin) vuodesta 2023 alkaen raskaan liikenteen osalta. Sama periaate laajenee vuodesta 2027 pakettiautohin ja minibusseihin.

Entä Suomi?

Tiemaksujen yhtenäistämiseen tähtäävät muutokset koskevat ainoastaan Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvia ja niitä täydentävien teiden EU-kuljetustieverkkoa. Sen yhteispituus on
136 706 kilometriä. Nyt maksuperusteita yhtenäistetään, jos tällä verkolla tiemaksut ovat jo käytössä.

Jäsenmaat voivat EU-Parlamentin päätöksen mukaan EU-verkon ulkopuolella olevilla teillä olla edelleen olla perimättä tiemaksuja, jos ne niin haluavat tehdä. Eikä päätös vaadi, että EU-kuljetusverkon osana olevilla teilläkään maksuja peritään, jos sellaisia ei nytkään peritä.

Tosiasiassa kuitenkin asetuksen myötä paine tiemaksujen määräämiseen kasvaa. Suomi on moottoriteiden osalta pieni poikkeus EU-alueen tienkäyttömaksujen periaatteista. EU haluaa, että maksuperusteita yhtenäistetään.

Tuskinpa on väärässä, kun ennustaa, että maksut tulevat meillekin. Helpoimmin niitä voi perustella EU:n kuljetustieverkkoon kuuluvilla tieosuuksilla.