LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan 61 prosenttia suomalaisista on elämänsä aikana kokenut jonkin rengasvahingon joko auton kuljettajana tai matkustajana.

Yleisimmin (28 %) rengas on puhjennut tai muuten vaurioitunut terävään esineeseen ajaessa. Kuoppaan tai muuhun tien vaurioon ajaminen on johtanut vahinkoon joka viidennen kohdalla (19 %). Esimerkiksi osuma jalkakäytävän reunaan tai muuhun tienvalliin on vaurioittanut kumia tai vannetta noin joka kymmenennellä. Ilkivallan osuus on ollut kolme prosenttia.

– Terävä esine ei useinkaan ole tielle joutunut naula tai ruuvi, vaan renkaita rikkoutuu paljon esimerkiksi tietyömaiden sepeliin tai sorateiden kiviin ajaessa. Myös törmäys kuoppaan voi rikkoa kumia, taivuttaa vannetta tai vaurioittaa jousia tai muita tukirakenteita. Nykypäivän autojen renkaat ovat ylipäätään alttiimpia pistovahingoille, sillä autojen paino on kasvanut ja samaan aikaan renkaat ovat muuttuneet aiempaa leveämmiksi ja matalaprofiilisemmiksi, kertoo tiedotteessa LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Mieluummin renkaiden pulttien kuin hampaiden kiristystä

LähiTapiolan kyselyn perusteella lähes joka kymmenes suomalainen on kokenut tilanteen, jossa renkaan kiinnityspultit ovat löystyneet tai rengas on kokonaan irronnut ajon aikana.

– Renkaiden vaihtokauden lähestyessä kannattaa jälleen muistaa jälkikiristysten merkitys. Pultit on hyvä uudelleen kiristää noin 50–100 kilometrin ajon jälkeen, Alaviiri sanoo.

Hän muistuttaa, ettei irti päässyt rengas ole vaaraksi vain kyseisen auton kuljettajalle ja matkustajille. Jos rengas irtoaa vauhdissa, se voi jatkaa matkaansa kovaa auton liikesuunnan mukaisesti, ja kimpoilla myös vastaantulevien kaistalle.

Alueiden välillä on eroja

Maaseudulla kokemukset rengasvahingoista ovat kyselyn perusteella yleisempiä kuin kaupungissa asuvilla. Esimerkiksi maaseutumaisissa kunnissa asuvista yli kolmannes on kokenut rengasvaurion terävään esineeseen ajaessa, kun taas pääkaupunkiseutulaisilla vastaava kokemus on 22 prosentilla vastaajista. Kuoppaan tai muuhun tien vaurioon ajaminen taas on johtanut rengasvahinkoon neljänneksellä maaseutumaisissa kunnissa ja 12 prosentilla pk-seudulla asuvista.

– Lukuisat syyt voivat selittää tätä eroa. Harvaan asutuilla alueilla teiden kunto on usein heikompi, ajokilometrejä tulee enemmän ja myös autot ja sitä myötä renkaat voivat olla vanhempia. Tietyömaita ja tietysti myös sorateitä on kaupunkien ulkopuolella enemmän. Työmaalla terävä sepeli tai esimerkiksi asfalttiin rouhinnan seurauksena syntynyt reuna voi yllättävänkin pienessä vauhdissa vaurioittaa kumia tai vannetta.

–  Työmaiden nopeusrajoitukset on yleensä jo työ- ja liikenneturvallisuuden tähden asetettu alhaisiksi, mutta rengasrikkojen ehkäisemiseksi voi olla fiksua ajaa vielä hitaammin. Jos tiellä nimittäin sattuu olemaan sopivassa asennossa sepelimursketta tai kivi, se voi yllättävän helposti läpäistä renkaan pinnan. Tällöin oikeastaan vain hidas nopeus voi auttaa ehkäisemään vahingon.

Lähde: LähiTapiola