Loviisa camping on loppuunmyyty ja kaunis vanhojen puiden varjostama Tamminiemi on täynnä vaaleita samansävyisiä vaunuja ja matkailuautoja, mutta niiden keskellä on poikkeus – pieni punainen puolalainen Poksi. Sen ovessa lukee Roadside Motel.

Hämeenlinnalaisille Maarit ja Jari Eskolalle tämä on neitsytmatka heidän vastahankitulla pienellä Poksilla. Niin pienellä, että siihen ei mahdu kuin hyvä parisuhde.

Maailman onnellisin kansa juhlii ja maailma palaa

Veturina on kaasuauto. Se tuntuu hyvältä; päivänä jolloin maailma palaa.

Jos Loviisa Camping on viimeistä paikkaa myöten täynnä, on hiljainen Loviisakin kahtena päivänä vuodesta kansoitettu Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman aikaan. Kauniin vanhan merenrantakaupungin katuja kävellessä on tunne kuin olisi ulkomailla ja jettekiva ruotsin kieli korvissa lisää tunnetta.

Nelisenkymmentä rohkeasti sisustettua taloa on avannut ovensa maailman onnellisemmalle kansalle; heitä ruokitaan vege-kahviloissa ja sisäpihoihin pystytetyissä kahden päivän ravintoloissa.

Meidän poksilaiset, Maarit ja Jari, kääntyvät takaisin ja vuokraavat pyörän Loviisan kaupungin omistamalta leirintäalueelta ja lähtevät heille neljänsiin vanhojen talojen kansanjuhlaan.

He ovat tulleet etsimään ideoita oman kotinsa sisustamiseen, sillä mikään tavanomainen ei kelpaa heille, ei matkailuvaunu, ei auto eikä tylsä sisustus.

– Meillä on onneksi samanlainen maku, joten sisustaminen on sujunut ilman pahempia ristiriitoja, kertoo Maarit ja Jarin katse varmistaa sen.

Pienet vaunut tulevat ja joskus ne jäävät vähän vinoon

– Kyllä me joitakin täältä löydetyistä ideoista olemme toteuttaneetkin omassa kodissa, mutta vaikka niitä kaikkia ei toteuta, on niitä mukava tulla vuosi vuodelta tänne ihailemaan – ja nyt voimme olla omassa pikku-Poksissamme yötä.

Eskolat ihailevat loviisalaisten rohkeutta toteuttaa omia ideoitaan kodeissaan. Niitä on kiva tulla katsomaan.

– Värien yhdistäminen ja vanhan ja uuden liittäminen ihastuttaa, sanoo Maarit.

Ja ehkä ruotsinkielisten kulttuurikin on rohkeampaa kuin Hämeessä.

Illalla Loviisa Campingille palaa vanhojen talojen ideoita kantava karavaanikansa ja istuutuu tammien alle. Elokuinen ilta on lempeä. Meri kuiskii ja kuusiaidan takana on toinenkin Poksi. Uusi ja vaalea, sisällä on kaksi mäyräkoiraa; ulkona nainen, joka kaataa lasiinsa punaista viiniä. Hänen aivan uusi Poksinsa on jäänyt tahallaan vähän vinoon.

Onko nyt alkanut uusi ajanjakso, missä palataan raskaista matkailuautoista kevyisiin matkailuvaunuihin. Kämppäreistäkin tulee näin rentoja, kuin tämä Loviisa Camping. Parisuhdekaravaanareiden rinnalle tulee sinkkunuoria, joilla on koukuissaan pienet vaunut ja he juovat punaista viiniä – tätä mieltä on ainakin tuo salaperäinen yksinäinen nainen kahden koiransa kanssa uuden Poksinsa terassilla.