Käyntimääriltään suosituimmat kansallispuistot olivat viime vuonnakin Lapissa. Suomen suosituin kansallispuisto oli jälleen Pallas–Yllästunturi, jossa alkuvuosi oli historiallisen vilkas. Silti määrällisesti Pallas–Yllästunturin pudotus oli kuitenkin huomattava, sillä vuoden 2021 kävijämäärä oli 104 900 enemmän. Vuonna 2022 Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa oli käyntejä 594 300.
Savukosken, Sodankylän ja Inarin alueella sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto oli viime vuonna käyntimääriltään Suomen toiseksi suosituin. Käyntejä oli 405 400.
Yhteensä Suomen kansallispuistoissa vierailtiin viime vuonna 3,55 miljoonaa kertaa. Vuonna 2021 käyntejä oli runsaat neljä miljoonaa, ja valtakunnallisesti käyntimäärässä oli nyt vähennystä 12 prosenttia. Käyntimääriä seurataan pääsääntöisesti elektronisilla kävijälaskureilla, jotka on sijoitettu virallisille retkeilyreiteille.
Koko maassa etäällä kasvukeskuksista olevien kansallispuistojen kävijämäärät laskivat kauttaaltaan. Muun muassa taloudellisen epävarmuuden ja polttoaineiden kohonneiden hintojen uskotaan vaikuttaneen kuluttajien käyttäytymiseen.
Käyntimäärät laskivat Kainuun, Koillismaan ja Pohjois-Pohjanmaan kaikissa kansallispuistoissa ja muissa Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämissä retkikohteissa keskimäärin 16 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Myös pääkaupunkiseudun kansallispuistojen käyntimäärissä oli laskua vuoteen 2021 verrattuna. 306 700 käynnillä (-2 %) Nuuksion kansallispuisto on edelleen Suomen kolmanneksi suosituin kansallispuisto. Sipoonkorven kansallispuistossa vuonna 2022 vierailuja oli 134 400 (-8 %).
Kävijätutkimusten mukaan ihmiset arvostavat luontokokemuksiaan ja ovat erittäin tyytyväisiä kansallispuistojen palveluihin ja retkeily-ympäristöön. Asteikolla 1–5 asiakkaiden tyytyväisyys on 4,43, mikä on historian paras lukema.
Kävijät arvioivat kansallispuistoissa kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 100 euron arvoiseksi käyntiä kohti.
Kansallispuistokävijöiden rahankäytön tuomat paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2022 olivat 275 miljoonaa euroa ja vaikutukset työllisyyteen 2 166 henkilötyövuotta.
Paikallistaloudellisesti merkittävimmät olivat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (71 milj. euroa), Urho Kekkosen kansallispuisto (44,7 milj. euroa), Oulangan kansallispuisto (25,3 milj. euroa) ja Kolin kansallispuisto (24,3 milj. euroa).
Lähde: Metsähallitus