Caravan-lehden pääkirjoitus 3/2024

Tällä kertaa aloitamme pikku laskutehtävällä: Jos oletetaan, että kahdentoista metrin pituiseen pitkäänpöytään mahtuu 20 karavaanaria per puoli, niin minkä pituinen olisi 65 000 karavaanarin pitkäpöytä? Jotakuinkin sen verran on jäseniä 60-vuotiaan SF-Caravan ry:n jäsenyhdistyksissä, mikä tarkoittaa suurin piirtein puolta Suomen karavaanareista. Järjestäytymisastetta voi pitää korkeana, vaikka onpa lukema huidellut joskus jopa yli 70 prosentissa.

Juhlan kunniaksi kokosimme tähän numeroon SF-Caravanin minihistoriikin (sivut 42–50) eli kohtalaisen tuhdin koosteen suomalaisen leirintämatkailun värikkäistä vaiheista. Oli äärimmäisen mielenkiintoista pureutua käänteisiin, jotka ovat ohjanneet järjestön vankkureita pitkällä taipaleella milloin oikealle ja milloin vasemmalle. Ja nyt ei tarkoiteta politiikan suuntauksia, koska leirintäalueiden saunoissa ja illanvietoissa on aina unohdettu tittelit ja se, minkä väristä aatetta kukin tunnustaa. Tärkeää on ollut vain karavaanariaate.

Järjestön vaiheet asettuvat kuitenkin samalle aikajanalle ympäröivän maailman kanssa, eikä poliittisia päätöksiä tai talouden suhdanteita pääse karkuun, vaikka sitä toisinaan toivoisikin. Tuore käytännön esimerkki on kevään budjettiriihi, jossa hallitus ilmoitti kaavailevansa matkailuautojen autoverotuen poistamista (sivut 10–11). Karavaanareiden ja alan kaupallisten toimijoiden edunvalvojilta vaaditaan nyt jämäkkyyttä.

SF-Caravanin vahvuus on ollut aina kyky mukautua ympäröivän maailman muutoksiin – ja myös omiinsa.

Myös historiassa vankkurit ovat aina kulkeneet – tai olleet kulkematta – heijastellen kulloistakin maailmanaikaa. Suomalaisen automatkailun aamunkoitossa Jäämerentie kulki Petsamoon asti. Länsiautojen tuontisääntelyn aikaan nuhaisilla itäautoilla ei vielä matkailuvaunuja vedetty. Öljykriisi nostatti polttoaineen hinnan ohella huolta liiton 10-vuotisjuhlien peruuntumisesta. Lama-aikaan vaunuja pakkohuutokaupattiin satamäärin. EU-direktiivi aiheutti pikku-E-rumban, ja niin edelleen.

Vuosikymmenten saatossa suomalaisten elintaso on kasvanut, vapaa-aika lisääntynyt, eri sukupolvien arvot vaihdelleet ja tapakulttuuri samoin kuin johtamisopit muuttuneet. Tiet, leirintäalueet ja matkailuajoneuvot ovat kehittyneet, ja nyt tuntuvat uudistuvan etenkin harrastamisen tavat. SF-Caravanin vahvuus on ollut kuitenkin aina kyky mukautua kovissakin ristipaineissa ympäröivän maailman muutoksiin – ja myös omiinsa.

Kuusikymppisenä järjestö on jo miltei eläkeiässä, vaan vielä ei ole aika himmailla. Osa alkuaikojen jäsenistä on siirtynyt autuaammille leirintäalueille, mutta SF-Caravan on ehkä vetreämmässä kunnossa kuin koskaan. Margaretha Tengströmin piirtämät legendaariset vankkurit jatkavat yhä kulkuaan kohti horisonttia. Ja perillä odottelee vähintään 19,5 kilometrin pituinen pitkäpöytä.

Pauli Salokangas
päätoimittaja