Haapsalussa leirintäaluetta jo 23 kesää pitänyt Markku Lehtonen antoi Messukeskukseen Caravan- ja Matkailumessuille lauantaina saapuneille vinkkejä Virossa matkailuajoneuvolla liikkumiseen. Lehtonen keskittyi huomioimaan etenkin heidät, jotka eivät ole vielä aiemmin Baltiassa matkailuajoneuvolla käyneet.

Perinteisesti Viroon pääsee helposti tiheään Helsingin ja Tallinnan keskustojen väliä seilaavilla eri laivayhtiöiden aluksilla, mutta Lehtonen muistutti myös Eckerö Linen linjasta M/s Finbo Cargolla Helsingin Vuosaaresta Muugaan.

– Sillä varsin edullisella reitillä karavaanari pystyy halutessaan välttämään sekä Helsingin että Tallinnan ruuhkat. Muugasta pääsee suoraan Tallinnan kehätielle ja pois ruuhka-alueelta, Lehtonen painotti.

Helsingin ja Tallinnan ruuhkat voi välttää myös valitsemalla reitin Hangosta Paldiskiin.

– Viron maanteillä ei pääsääntöisesti ole ongelmia. Päätiet ovat hyviä, ainakin parempia kuin Suomessa. Kaupungeissa kannattaa katsoa vähän kaivonkansia, sillä ne voivat olla tietä alempana. Nopeus on se mitä liikennemerkki näyttää eli karavaanareille ei ole eri nopeuksia. Virossa perusnopeus on 90 km/h, kaupungeissa 50 km/h.

Lehtosen mielestä turvallisuuskysymys puhututti 15–20 vuotta sitten, mutta ei enää paljoa nykyään.

– Tietenkin kun matkailuajoneuvoilla liikutaan, suurissa kaupungeissa Tallinnassa, Riikassa, Kaunasissa ja Vilnassa ollaan varovaisia. Näissä kaupungeissa ei ole syytä jättää matkailuajoneuvoa vartioimattomaan parkkiin, mutta emmehän jätä niitä Varsovassa, Berliinissä tai Prahassakaan.

Tallinna ei ole koko Viro

Baltian maat ovat suomalaiselle edelleen kohtuullisen edullisia, vaikka esimerkiksi Tallinnan hinnat ovat kovasti nousseetkin.

– Mutta ei sinne Tallinnaan kannata välttämättä karavaanarina jäädäkään. Karavaanarin kannattaa mieluummin tutustua oikeasti Baltian maihin, eikä niiden suurkaupunkeihin niinkään, Lehtonen sanoo.

Hän muistuttaa siitä, että jo Viron sisällä alueet eroavat toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi saarialue, Etelä- ja Itä-Viro ja Peipsin rannat ovat erilaisia.

Viro on kartanoiden maa, ja matkailijoiden kannattaisi Lehtosen mielestä tutustua kartanokulttuuriin. Viro on pullollaan myös mahdollisuuksia samoiluun ja lintubongailuun. Koillis-Virosta Lehtonen mainitsee esimerkiksi Kuremäen nunnaluostarin (Pühtitsan nunnaluostari).

– Matkailijan kannalta Narva on mielenkiintoinen kaupunki, koska heti Narvajoen toisella puolella on Venäjä. Narvan Hermannin linnoitus ja Venäjän puolen Iivananlinnaa niin sanotusti keskustelevat keskenään yhä tänäkin päivänä.

Runsaan 10 kilometrin päässä Narvasta sijaitsevassa Narva-Jõesuussa on puolestaan koko Viron pisin hiekkaranta. Narva-Jõesuu on myös yksi neljästä Viron perinteisestä kylpyläkaupungista. Kolme muuta ovat Pärnu, Kuressaare sekä Haapsalu, josta kylpylätoiminta alkoi Virossa 1800-luvulla.

Peipsijärven länsirannalla puolestaan asustavat Venäjältä 1600-luvulla uskonvainoja pakoon siirtyneiden vanhauskovaisten jälkeläiset. Elokuussa turistit saapuvat sankoin joukoin myös sipulikulttuurikansaksi kutsutun väen kotikyliin ostamaan maailman parhaaksi sanottua sipulia.

Hyvä vierailukohde on myös yliopistokaupunki Tartto, joka valittiin viime syksynä vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Tarton lentokenttäalueelle avattiin vuonna 2016 Viron kansallismuseo (Eesti Rahva Muuseum). Se on koko Viron suurin museo, ja avaa Viron historian myös suomeksi kerrottuna.

– Etelä-Virossa pääsee ajamaan vaihtelun vuoksi myös mäkisessä maastossa, toisin kuin tasaisessa Pohjois-Virossa. Etelä-Virossa on myös Viron ja koko Baltian korkein kohta Suur Munamägi, joka on 318 metriä merenpinnan yläpuolella. Se on muuten 2 metriä korkeampi kuin Latvian korkein kohta, ja siitä virolaiset ovat ylpeitä, Markku Lehtonen naurahtaa.

Talvikausi on Vironkin leirintäalueilla hiljainen

Länsi-Virossa Haapsalussa sijaitseva Camping Pikseke -leirintäalue on Markku Lehtosen mukaan vanhin samalla konseptilla toimiva karavaanialue Virossa.

– Me olemme niin sanottu pihaleirintäalue. Periaatteessa meillekin voi tulla myös talvella, kun itse siellä asumme, Lehtonen mainitsee.

– Mutta jos suomalainen karavaanari tulee talvikaudella leiriytymään Viroon, sitten hän päätyy kyllä tyypillisesti Konsen alueelle Pärnuun. Myös esimerkiksi vasta kaksi kesää toimineessa Solar Caravan Parkissa on ollut tänä talvena muutama suomalainen.

– Meille saattaa jokunen tulla jo huhtikuun puolella, mutta itse pyrimme siihen, että palvelut toimisivat kunnolla vappuna. Silloin meillä aletaan olla melkein valmiita uuteen sesonkiin.