Koko sen seitsemän vuoden aikana, kun olen ollut kaasuautoilijana, en ole nähnyt yhdelläkään kaasutankkausasemalla karavaanaria, jolla olisi ollut vaunu perässä.

Nyt korona-aikana sekin sitten tapahtui. Seinäjokelainen Johannes Palander tuli kaasukäyttöisestä Seatista ulos ja kertoi, että hänellekin ja pienelle perheelle tämä on ensimmäinen kerta.

– Olemme vaimon kanssa telttailleet tähän asti kesälomillamme. Nyt kun tuo pieni syntyi – 2 kuukauden ikäinen vauva oli imetyksessä Seatissa – ajattelimme telttailun sijaan kokeilla karavaanariutta vaunun kanssa.

Johannes kertoi Seatin vetokyvyn olevan 1 500 kiloa, ja kun he olivat ajaneet vasta Tampereelta Lahteen, kulutuksesta ei ollut vielä täyttä tietoa.

Arvioimme kuitenkin yhdessä, että jos pelkällä vetoautolla kulutus on 4–5 euroa sadalla kilometrillä, niin 1 300-kiloista Adrian-vaunua vedettäessä se voisi olla 8 euron paikkeilla. Eli suunnilleen bensa- tai dieselauton kulutusta pelkällä vetoautolla.

Kaasuautoilu siis kannattaa jo karavaanarillekin, sillä Gasum on rakentanut kaasuasemia jo varsin kattavasti, pois lukien Oulun pohjoispuoli.

Bensatankki tuo turvaa tienpäälle

Kaasuautoissa on kuitenkin bensatankkikin, tosin uusimmissa se on vain noin 10 litran kokoinen. Vanhemmissa kaasuautoissa se on sama tankki kuin bensa-autoissakin.

Lisäksi on jälkiasennuksella tehtyjä kaasuautoja, joissa tietysti on alkuperäinen bensatankki.

Johannes Palander aikoi tehdä ensimmäisen kaasukaravaanarimatkansa Lahti–Mikkeli–Jyväskylä-suunnalle.

Hyvää matkaa ja toivottavasti kaasukaravaanarit yleistyvät mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee.

Ps. Valtio tukee normaalien bensa-autojen muuttamista kaasuksi ja se tapahtuu niin, että kaasusäiliöt asennetaan, autosta riippuen, auton etu- tai takaosaan. Tankkaussäiliöstä vedetään putki auton konehuoneeseen. Lisäksi tarvitaan paineensäädin ja ohjausyksikkö – mikäli kaasu sattuu loppumaan ajon aikana, auto vaihtaa automaattisesti bensalle. Jälkiasennuksen jälkeen on tehtävä vielä muuntokatsastus.

Painetaan kaasua.