Kesäkuun alussa voimaan tullut uusi liikennevakuutuslaki toi monia sähköisiä liikkumisvälineitä vakuuttamisvelvollisuuden piiriin. Vakuutus tulee hankkia sellaiselle moottorilla kulkevalle laitteelle, joka painaa yli 25 kilogrammaa, tai jolle sen valmistaja tai maahantuoja on asettanut rakenteellisen nopeuden, joka on yli 25 kilometriä tunnissa. Jos näihin raameihin sopivalla laitteella ei ole vakuutusta, se on käyttökiellossa.

Vakuutus tarvitaan aina

Lakimuutos koskee tuhansia yksityiskäytössä olevia erilaisia liikkumisvälineitä. Lakimuutoksen myötä vakuutus tulee hankkia muun muassa vanhusten liikkumista helpottaville senioriskoottereille sekä nuorison ja ruokalähettien suosiossa oleville sähköskoottereille. Myös osa sähköpyöristä pitää vakuuttaa, mutta valtaosa kuluttajille myytävistä sähköpotkulaudoista ja sähköavusteisista polkupyöristä jää vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle.

Vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu sellaiset sähköavusteiset pyörät, jotka edellyttävät liikkuakseen myös polkemista, ja joissa moottorin avustus kytkeytyy pois, kun saavutetaan ajonopeus 25 km/h. Lisäksi moottorin suurin sallittu teho on 250 wattia.

– Kuluttajien vastuulla on selvittää omien liikkumisvälineidensä osalta, tuleeko ne vakuuttaa. Samoin kuluttajat ovat itse vastuussa siitä, että vakuuttamattomalla kulkupelillä ei lähdetä ajelemaan, painottaa Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen.

Rekisteröimättömien laitteiden kohdalla vakuutus tarvitaan silloin, kun laitteella lähdetään liikkeelle, ajetaan sillä liikenteessä, maastossa tai vaikka omalla pihalla.  Ilman vakuutusta laite on käyttökiellossa, eikä sillä saa ajaa missään.

Omat vakuutukset eivät korvaa

Lakimuutoksen myötä myös omien vapaaehtoisten vakuutusten rooli muuttui: jos laiminlyö lakisääteisen liikennevakuutuksen ottamisen, ei vahingon sattuessa ole oikeutettu korvauksiin omasta tapaturma- tai sairausvakuutuksesta. Sähköiset kulkuvälineet, jotka kuuluu liikennevakuuttaa, eivät myöskään sisälly kotivakuutukseen.

– Aiemmin korvausta on voinut hakea omasta henkilö- tai kotivakuutuksesta, jatkossa enää ei, mikäli kulkuväline kuuluu liikennevakuuttaa. Pahimmillaan vakuuttamisen laiminlyönyt jää ilman korvauksia vahingon sattuessa, painottaa vakuutusyhtiö Ifin vakuutuspäällikkö Johanna Johansson.

Sivulliset vahingonkärsijät eivät kuitenkaan joudu kärsimään, jos kolarin aiheuttanut kulkuväline on vakuuttamaton, sillä vakuuttamattoman ajoneuvon sivulliselle vahingonkärsijälle aiheuttaman liikennevahingon korvaa Liikennevakuutuskeskus.

Etenkin vakavissa vammautumisissa liikennevakuutuksesta maksetut korvaussummat ansionmenetyksestä voivat nousta vuosien saatossa satoihin tuhansiin euroihin. Lisäksi laiminlyönnistä joutuu maksamaan vakuuttamattomuusmaksun. 

– Suomalaisessa liikennevakuutuksessa on laajempi korvauspiiri kuin monissa muissa maissa, joissa lakisääteinen liikennevakuutus ei kata kuljettajan omia vahinkoja, muistuttaa Liikennevakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Antti Tuulensuu.

Liikennevakuutuksen voi ostaa mistä tahansa niitä myyvästä vakuutusyhtiöstä. Koska vakuutuksen sisältö on määritelty laissa, liikennevakuutus on samanlainen kaikissa vakuutusyhtiöissä. Vahingonkärsinyt voi hakea korvausta suoraan vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiöstä.