Finnmarkin läänissä sijaitsevaan Nordkappiin pääsee vaivattomasti Suomen ja Norjan rajalla sijaitsevan Kivilompolon kautta.

Kivilompolosta on noin 45 kilometriä Kautokeinoon ja 175 kilometriä Altaan, josta taas on vielä 140 kilometriä Hammerfestiin.

– Ensimmäinen yöpyminen voisi olla Altassa ja seuraava Hammerfestissä. Näissä kaupungeissa kannattaa viettää ainakin pari päivää ennen kolmatta etappia, Visit Hammerfestin markkinointi- ja kohdepäällikkö Bjarte Solhaug vinkkaa.

E4 kulkee Ruotsin puolella aina Haaparantaan saakka, mistä on vain noin viiden tunnin matka Kivilompolon rajanylityspaikalle. Nopein reitti Länsi-Finnmarkiin kulkee siis Suomen kautta.

Kun suuntaa matkailuajoneuvoineen kohti Euroopan pohjoisimpia kohteita, mukaan kannattaa pakata myös kalastusvälineet sekä hyttyskarkotetta.

 Norjaan matkaavan kannattaa ladata puhelimeensa ”Voice of Norway” -sovellus. Se on digitaalinen opasohjelma, josta löytyy hyödyllistä tietoa Norjasta monella kielellä ja osin myös suomeksi. Hyödyllistä tietoa löytyy myös Autoliiton oppaista.

Viivähdä Altassa

Runsaslohisen Alta-joen vierellä sijaitsevassa Ylä-Altassa on mukavia leirintäalueita. Alta Strand Camping (NAF Camp) ja Alta River Camping sijaitsevat lähekkäin Alta-joen rannalla. Alueilta on muutama kilometri merkittäville nähtävyyksille ja Altan keskustaan. Matkat hoituvat parhaiten omalla autolla.

Leirintäalueiden lähistöllä on Altan saamelaismuseo (Altab Sami Siida), joka esittelee saamelaisten historiaa, kulttuuria ja elämäntapaa. Altassa, noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä, sijaitseva spiraalinmuotoinen Revontulikirkko (Nordlyskatedral) kannattaa myös tutkia, Alta-museota (Alta Museum) tai Hjemmeluftin kalliopiirroksia unohtamatta.

Museon lähellä sijaitsevat kalliopiirrokset ovat yksi Finnmarkin suurimmista kulttuuriaarteista, ja ne on hyväksytty myös Unescon maailmanperintöluetteloon. Kohteessa on satoja kaiverruksia, jotka kuvaavat luontoa, ihmisiä ja jokapäiväistä elämää.

Altan jälkeen ylitetään Sennalandetin ylänköalue. Loppumatka Hammerfestiin voi olla elämys, sillä maisema on lähes autio, ja korkein kohta sijaitsee 385 metriä merenpinnan yläpuolella.

Matkalla voi nähdä porojen laiduntavan teiden varsilla ja edetä pitkiä matkoja metsättömillä taipaleilla. Kasvillisuus on matalaa, joten maisemaa voi ihailla niin pitkälle kuin silmä kantaa.

Sennalandetin jälkeen tullaan Skaidin risteykseen. Skaid tarkoittaa saameksi ”joet kohtaavat”. Vasemmalle kääntyvää valtatietä (94) pääsee Hammerfestiin noin tunnissa.

Hammerfest on nykyään Pohjois-Norjan kaasukaupunki ja Melkøyan LNG-laitoksen isäntäkaupunki. Kaupungista tuleva kaasu on tärkeää suurelle osalle Eurooppaa.

Tutustu kävellen Hammerfestiin

Bjarte Solhaug uskoo, että Länsi-Finnmark on matkailun piilotettu helmi.

Auton voi pysäköidä Hammerfestiin, sillä kaupungin useimmat elämykset ovat saavutettavissa parhaiten kävellen tai pyörällä. Sekä Jernbanetraskenilla meren rannassa sijaitseva Batteriet RV-Parking että Storvannet NAF Camping ovat lyhyen matkan päässä keskustasta ja kaupungin useista ravintoloista.

Keskustassa sijaitseva Jälleenrakennusmuseo (Gjenreisningsmuseet) on tutustumisen arvoinen, sillä siellä oppii paljon Finnmarkin sodasta ja sodanjälkeisestä historiasta. Saksalaiset polttivat kaupungin toisen maailmansodan aikana, ja näyttely keskittyy kaupungin jälleenrakentamiseen.

Valikoiva jäsenklubi 

Hammerfestin kirkko ihastuttaa ainutlaatuisella arkkitehtuurillaan. Saksalaisten polttaman kirkon tilalle vuonna 1961rakennettu erikoisuus on vuosien varrella ollut monien postikorttien ja lomakuvien aiheena. 

Myöskään Jääkarhuklubia (Isbjørnklubben) ei kannata unohtaa. Klubilta löytyy näyttelyitä arktisesta kalastuksesta ja tutkimusmatkojen historiasta. Klubi toimii porttina Hammerfestin menneisyyteen, sillä kaupunki oli aikanaan naparetkien keskuspaikka. 

Jopa Elvis Presley halusi liittyä jäseneksi Jääkarhuklubiin, mutta hänen anomuksensa hylättiin. Jäseneksi voi liittyä vain paikan päällä Hammerfestissa. Klubilla on tänä päivänä lähes 300 000 jäsentä.

Patikoimaan Tyven-vuorelle

Seikkailunhaluisille Solhaug suosittelee patikointia Tyven-vuorelle. Tälläkin vuorella on nepalilaisten sherpojen rakentamat kivirappuset. Rappusia pitkin pääsee upeaan näköalapaikkaan ja torniin, joka kohoaa 418 metriä merenpinnan yläpuolelle.

– Tyvenin huipulla on päiväretkeilymökki, joka on kaikkien käytettävissä. Näkymä on aivan upea etenkin Hammerfestiin, Rypefjordille ja Sørøyan ja Seilandin saarille.

Kaupungin pohjoispuolella on Storfjellet, joka tarjoaa lähes samanlaisen kokemuksen kuin Tyven. Sielläkin on päiväkota, jonne pääsee halutessaan suojaan.

Fuglenesodden on ulkoilmamuseo, jossa pääsee tutustumaan sodanjälkeisen ajan perinteisiin rakennuksiin.

Fuglenesin kaupunginosassa Hammerfestissä sijaitsee myös Skansen, joka toimi Napoleonin sodan aikana kaupungin puolustuslinnoituksena. Skansenin läheltä löytyy myös kuuluisa Meridiaanipatsas (Meridianstøtten).

Hammerfestin seudun maastossa on vähän puustoa, mutta sitäkin enemmän kalliota ja kiveä. Vuorilla vaeltaessaan voi nauttia joka suuntaan avautuvista maisemista.

Aseta kurssi kohti Olderfjordia 

Hammerfestista suunnataan takaisin Skaidiin ja sitten E6:ta pitkin Hatterin vuoristoreitin kautta Olderfjordiin. Sieltä ei ole enää pitkä matka Nordkappiin, mutta Olderfjordista voi poiketa myös kansalliselle maisemareitille, joka vie Havøysundiin. 

Reitti Havøysundiin on upea elämys, joka voi helposti jäädä huomaamatta, jos mielessä on vain Nordkapp. 

– Maisemareitti on luonnonkaunis helmi. Luonto on karua, ja matkan varrella on upeita liuskekivimuodostelmia, levähdyspaikkoja ja näköalapaikkoja, Solhaug lisää. 

Havøysund on moderni kalastajakylä, jossa on hotelli, kauppoja, rannikkohistorialle omistettu museo sekä yöpymispaikkoja matkailuautoille.

Nordkappin ylänkö on parhaimmillaan keskiyön auringossa, joten säätiedotuksia kannattaa seurata. Muutkin vierailut Länsi-Finnmarkin kohteissa kannattaa ajoittaa siten, että sää olisi mahdollisimman hyvä. 

Havøysundista tai Nordkappista palatessa matka jatkuu Olderfjordin jälkeen kohti Porsankia ja Lemmijokea (Lakselv).

Matkalla voi pysähtyä Trollholmsundissa. Se löytyy etelään päin matkatessa Pillavuonosta heti E6:n liittymän jälkeen. Alue koostuu dolomiitista eli kalkkikivestä, joka on muodostunut noin 700 miljoonaa vuotta sitten.

Vanha saamelainen legenda

Trollholmsundin kivimuodostelmat liittyvät vanhaan saamelaismyyttiin. Trollit tulivat ylängön kautta mukanaan arkullinen kultaa ja hopeaa. Saavuttuaan järvelle he eivät päässeet jatkamaan matkaansa vaan muuttuivat kiveksi.

Trollholmsundin jälkeen saavutaan Stabbursdalenin kansallispuistoon, joka tarjoaa korkeiden, karujen vuorien ja syvien laaksojen lisäksi lohijokia ja peilityyniä vuoristojärviä – erittäin hieno vaelluskohde tutkittavaksi.

Stabbursdalenissa on mukava leirintäalue, joka sijaitsee suositun lohijoen vieressä. Lemmijoella on myös leirintäalue ja paikka matkailuautolle (ilman sähköä ja palveluja) aivan kylän ulkopuolella.

Viikon reissu Finnmarkissa

Tämän reittiehdotuksen mukaan Lemmijoelle saavutaan noin viikon Finnmark-kiertelyn jälkeen.

Lemmijoelta voi helposti jatkaa matkaa Itä-Finnmarkiin Tanafjordveienia (tie 98) pitkin, jolloin uusia jännittäviä elämyksiä on luvassa. Tai sitten voi ajaa Kaarasjoen kautta Karigasniemeen ja sieltä Suomen kautta Norjan Kirkkoniemeen.

Karigasniemeltä voi jatkaa myös suoraan eteläisempään Suomeen.

Hyvää matkaa pohjoiseen!

Teksti: Bjørn Egil Jakobsen. Kuvat: Rino Engdal / Bjørn Egil Jakobsen. Käännös ja editointi: Pirjo Kärkinen

Juttu on osa yhteispohjoismaista Pohjolan ympäri -artikkelivaihtoa, jossa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan karavaanarijärjestöt esittelevät maataan tai jotakin sen seutukuntaa matkakohteena.