Suomessa on hyvin eritasoisia leirintäalueita. SF-Caravanin Vankkurihymiö-laatujärjestelmä viestii omalta osaltaan siitä, että tunnuksen saaneelta alueelta löytyy tietyt palvelut ja tasot ja että myös turvallisuus on kunnossa.
Vankkurihymiön saaneita leirintäalueita on lähes 30, ja kerrallaan kolme vuotta voimassa olevan Vankkurihymiön saa vain hyväksytyn auditoinnin kautta.
Esimerkiksi kesäkauden 2020 aikana auditoitavana olivat Camping Mussalo (Taivassalo), SF-Caravan Kuturanta (Lestijärvi), SF-Caravan Lintulahti (Äänekoski) ja Nallikari Lomakylä (Oulu), ja näille on nyt Vankkurihymiö myönnetty vuosiksi 2021–2023.
Heikki Leinonen on ollut alusta asti kehittämässä Vankkurihymiötä sekä tekemässä auditointeja. Hän kertoo auditoinnissa muun muassa seurattavan, että alueen ylläpito ja huolto ovat asialliset sekä lain, sääntöjen ja määräysten mukainen.
– Auditoinnissa leirintäalueella käydään keskustelemalla läpi asioita, joiden pitäisi olla kunnossa. Se on vähän sellainen opetustilaisuuskin, jossa samalla täytetään lomaketta, Heikki Leinonen kertoo.
– Alueen pyörittäjät pyritään saamaan toimimaan siten, että ei olisi mitään vastuuongelmia, jos jotain tapahtuu. Käymme läpi esimerkiksi huoltokirjat ja että tehdyt korjaukset on sinne merkitty, ja ettei ole mitään laiminlyöntejä.
– Esimerkiksi sähköturvallisuusmääräykset ovat tarkat, ja kannattaa laittaa kaikki tehdyt asiat ylös. Jos sattuu vahinko ja vaikkapa ajoneuvolle tulee sähköongelmia, huoltokirjasta pystyy näyttämään, että alueella on suoritettu lain vaatimat tarkastukset. Se turvaa siis myös alueen ylläpitäjän selustaa, Leinonen muistuttaa.
Leinosen tapaan alusta asti auditointeja tehnyt Kauko Meriläinen kertoo, että monestikaan auditointi ei ole vaatinut alueilta isoa työmäärää, mutta järjestelmällisyyttä kylläkin.
– Yleensä puutteita on omavalvonnan kirjaamisissa ja ettei tahdo löytyä tarvittavia papereita. Mutta eteenpäin on koko ajan menty siinäkin, ja pikkuhiljaa asioille alkaa olla oma kansio ja välilehdet, joista asiat hyvin löytyvät. Ja kun leirintäalueella toimivat henkilöt vaihtuvat, sekin tilanne on sitten hallittavissa, kun paperit eivät ole hujan hajan.
Muista konkreettisista auditoinnin yhteydessä vastaan tulleista asioista Meriläinen mainitsee esimerkiksi sammuttimien sijoittelun ja lukumäärän. Niissä on ollut puutteita ja ne on korjattu.
– Minun mielestäni auditoinnit ovat osaltaan olleet kehittämässä alueita. Kun tehdään auditointia, pyritään neuvomaan ja kertomaan miksi asiat pitäisi olla jollakin tietyllä tavalla. Kyse ei ole siitä, että me sanelemme. Se on yhteistyötä, jolla päästään asioissa eteenpäin, Meriläinen sanoo.
Yksi nyt auditointinsa uudistaneista alueista on oululainen Nallikari Lomakylä.
– Me haluamme Vankkurihymiön kautta viestiä asiakkaillemme, että meillä ovat nämä tietyt asiat hoidettuna ja kunnossa, turvallisuusasiat ensisijaisesti, kertoo Nallikari Lomakylää johtava Sirpa Walter.
– Mitään isompaa tekemistä ei Nallikarille auditointiin ole liittynyt. Ne ovat sellaisia pieniä asioita, joita on sitten lisäilty ja korjattu sen mukaisesti, mitä sieltä on opittu.
– Käyn mielelläni auditointikierroksia asiantuntijoiden kanssa, sillä siinä keskustelun aikana tulee käyttäjän näkökulmasta hyviä vinkkejä. Pieniä viilauksia ja lisäyksiä siihen, mitä meillä on jo tehty, jotta asiat olisivat vieläkin paremmin, Sirpa Walter sanoo.
– Varasimme puolisen päivää siihen, että käydään kohdat läpi, kierrellään alueella ja katsotaan paikat. Aika lailla siihen se varsinkin tässä toisessa auditoinnissa meni. Sanoisin, että auditointi oli kohtuullisen kevyt siihen nähden, miten paljon siinä on asioita. Toki se helpottuu, kun meilläkin jo toista kertaa auditoitiin. Jos tulee jotain uutta lainsäädännön tai muiden muutosten kautta, auditoinnissa se selviää hyvin, mitä on tullut lisää edelliseen auditointiin verrattuna.
– Se on ollut ainakin minulle hyvin hyödyllinen ja mukava tilaisuus keskustella asioista ammattilaisten kanssa. Rohkaisen alueita lähtemään tähän mukaan.
Myös Lestijärvellä sijaitsevan Kuturannan alueen osalta oli nyt kyse uusinta-auditoinnista. Alueen omistaja ja ylläpitäjä on SF-Caravan Keski-Pohjanmaa ry.
– Meillä oma porukka koki sen sillä tavalla, että kyllä se auditointi toistamiseen tehdään ja haetaan sille jatkoa. Se on varmistus itsellemmekin, että asiat ovat kunnossa. Ja kyllähän alueelle myönnetty Vankkurihymiö varmasti nostaa jossain määrin myös alueen kiinnostavuutta, yhdistyksen puheenjohtaja Juha Tuukkanen sanoo.
Tuukkanen pitää hyvänä sitä, että leirintäaluetta käydään katsomassa ulkoisin silmin. Itse ei aina havaitse lähellä jatkuvasti olevia asioita.
– Se että auditointi tehdään kolmen vuoden välein kertoo siitä, että todetaan alueen säilyttäneen tasonsa. Se antaa omalle porukallekin semmoista potkua ja tsemppiä siihen, että leirintäaluetta edelleenkin pidetään kunnossa, ja että ainakin säilytetään saavutettu taso.