Leirintämatkailujärjestöt odottavat kotimaan alkavasta sesongista edellisvuotista vilkkaampaa. Alalla tehtyjen rahankäyttötutkimusten mukaan leirintämatkailun taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät.

Tutkimusten mukaan kotimaisella leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin 225 euroa, yksittäinen leirintämatkailija noin 90.

– Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueiden ulkopuolelle, elintarvikekauppoihin, matkakohteisiin, kuten huvipuistoihin ja tapahtumiin. Kotimaan matkailussa verotulot jäävät kotimaahan, muistuttaa Suomen Leirintäalueyhdistyksen varapuheenjohtaja Päivi Saarela.

Toiminnanjohtaja Antti Saukkosen mukaan leirintämatkailu on suosituin kesämatkailumuoto.

– Leirintäalueilla kirjataan kaksi miljoonaa yöpymistä, joista suurin osa, yli 60 prosenttia, tapahtuu matkailuajoneuvoissa, Saukkonen sanoo.

Juhlavuosi saa matkailijat liikkeelle

Leirintämatkailujärjestöt uskovat, että etenkin kotimaan matkailukohteiden palvelutarjonta, 100-vuotisjuhlavuoden monipuoliset tapahtumat sekä automatkailijalle kohtuullisen edullinen polttoaineen hinta rohkaisevat ihmisiä matkailemaan tänä vuonna kotimaassa.

– Moni suomalainen haluaa tutustua juhla-vuoden tapahtumiin eri puolilla maata. Niissä vierailuihin tarjoavat leirintäalueet oivallisen tukikohdan. Tänäkin kesänä valtaosa leirintäalueiden asiakkaista tulee kotimaasta, Saukkonen sanoo.

Leirintämatkailukausi käynnistettiin virallisesti perjantaina Uusi Vanhis -matkailukeskuksessa Järvenpäässä, Tuusulanjärven rannalla.