Liikenneasiantuntijan mukaan suomalaiset ovat jopa ylikohteliaita kaukovalojen käytössä.
Autoilijat eivät aina uskalla käyttää kaukovaloja, vaikka tilanne sen sallisi. Huolestuttavampaa on, että osa kuljettajista ajaa pimeässä takavalot pimeänä, koska ei tunne autonsa valoja.
Pimeän vuoden ajan lisääntyessä autoilun riskit kasvavat, koska autoilijan on vaikeampi havaita vaarallisia tilanteita. Ajovalojen oikea käyttö on ajonopeuden lisäksi tärkeä keino hallita pimeässä ajamisen riskejä. Suurimmat puutteet autoilijoiden valojen tuntemuksessa liittyvät päivä- eli huomiovalojen käyttöön.
– Läheskään kaikki autoilijat eivät tiedä, mitkä valot syttyvät auton keulalle, kun auto käynnistetään. Usein siellä palavat ajovalojen sijasta huomiovalot, joita normaalisti tulee käyttää ainoastaan hyvässä päivänvalossa. Se, että auton perä on huomiovaloilla ajettaessa pimeä, on monelle tuntematon asia. Valokytkimen eri asentojen merkitys kannattaa opetella käyttöohjekirjan avulla, tai kysymällä tarvittaessa neuvoa merkkihuollosta tai autoliikkeestä, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.
– Tehokas valojen käyttö tarkoittaa kiteytettynä sitä, että pimeällä ajettaessa tulisi käyttää mahdollisimman paljon kaukovaloja ja vastaavasti mahdollisimman vähän lähivaloja. Yleisissä käytännöissä ja osaamisessa on kuitenkin parantamisen varaa, Nieminen kertoo.
Niemisen mukaan esimerkiksi moottoritiellä voidaan pääsääntöisesti ajaa kaukovaloilla, vaikka vastaantulevaa liikennettä on. Moottoritiellä vastaantuleva liikenne on niin etäällä sivusuunnassa, että suoralla tiellä vaaraa aiheuttavaa häikäisyä ei ole. Tästä poikkeuksena ovat oikealle kaartuvat tieosuudet, joilla kaukovalot voivat aiheuttaa ajamista haittaavaa häikäisyä. Silloin on syytä vaihtaa lähivaloille, jos on vastaantulevia.
Muita kaikille tuttuja tilanteita, joissa taajamien ulkopuolella tulee pimeään aikaankin käyttää lähivaloja, ovat valaistu tieosuus, vastaantuleva liikenne kaksikaistaisella tiellä, ohitustilanne ja tilanne, jossa saavutat edessä ajavan hitaamman ajoneuvon.
– Usein ihmiset toimivat näissä tilanteissa turhan ylikohteliaasti, eli kaukovaloja voisi käyttää totuttua enemmän. Tehokkaampi valojen käyttö olisi suotavaa oman ja muun muassa kevyen liikenteen turvallisuuden takia. Kohtaamistilanteessa kaukovalot voi kytkeä takaisin päälle jo hetki ennen kohtaamista. Ohittaessa ohittaja voi vaihtaa kaukovalot ohituskaistalla jo ennen kuin on ohitettavan rinnalla. Vastaavasti ohitettavan ei kannata vaihtaa lähivaloille ennen kuin ohittaja on mennyt selvästi ohi.
Joissakin uudemmissa autoissa oleva kaukovaloautomatiikka helpottaa kuljettajan työtä pimeällä ajettaessa. Tällöinkin osaava ja huolellinen kuljettaja pystyy käyttämään valoja paremmin kuin automatiikka. Modernilla adaptiivisella ajovalojärjestelmällä varustetuissa autoissa portaattomasti eri ajotilanteisiin mukautuva automatiikka on parempi, kuin mihin paraskaan kuljettaja voi yltää perinteisellä lähi- ja kaukovalojärjestelmällä.
Joskus kirkkaat valot ärsyttävät tai häiritsevät. Tämä voi johtua myös siitä, että kuljettaja vilkuilee tai suuntaa katsetta liiaksi vastaantuleviin autoihin sen sijaan, että keskittyisi katsomaan ainoastaan omaa tieosuuttaan. Niemisen mukaan häikäistymisen asteen arvioinnin tekee vaikeaksi se, että häikäistyminen voi olla aika yksilöllistä.
– Jos hämärässä näkeminen selvästi hankaloituu ja silmät häikäistyvät herkästi, kyseessä voi olla kaihi. Kaihi ja ikänäkö ovat yleisiä silmäongelmia, jotka tulevat selvemmin esiin hämärässä. Jos epäilet tällaisia, kannattaa selvittää tilanne silmälääkärin kanssa, sanoo Nieminen.
Lähde: LähiTapiola