Mikä ihmeen autonomadi?

Lahden Caravan-messuilla julkistettu tutkimuskin vahvisti jälleen, että karavaanareille vapaus on erittäin suuressa arvossa. Vapauden teemaan tarttuu vahvasti myös Lahden messujen ohjelmalavalla julkistettu Autonomadismi unelmia toisenlaisesta elämästä ja yhteiskunnasta -kirja.

Kirjaa ja autonomadismin ideaansa esitellyt, Pietarin itäpuolella syntynyt Ilkka Ronkainen kertoi nuoruutensa menneen hippinä. Valmistumisensa jälkeen hän kuitenkin innostui liikkeenjohdon konsultoinnista, jonka merkeissä valtiotieteen maisteri teki työuransa muun muassa yli 200 suomalaisen kunnan konsulttina ja kuntaministeriä auttaessa.

Autonomadi on henkilö, joka elää paikkariippumattomasti. Autonomadismi on Suomessa valtava mahdollisuus, johon pitäisi tarttua, kirjailija Ilkka Ronkainen sanoo.

Vuonna 2007 hän jäi eläkkeelle ja muutti Armeniaan, jossa hänellä on edelleen koti.

– Lähdin sieltä tavallaan koronaa pakoon. Ja Armenia kun on sotatilassa, nyt olen sekä korona- että sotapakolaisena Suomessa. Olemme asuneet 10 vuotta Suomessa kesät matkailuautossa ja olen sillä tavalla ollut osapäiväautonomadi ne 3–4 kuukautta.

– Kun talvi Suomessa on vaikea, jouduin vuokraamaan asunnon talveksi. Kun muutin siihen taloon, minun piti välillä käydä kotona eli mennä yöksi matkailuautoon. Edelleenkin tunnen tämän matkailuauton kodiksi. Minulla oli iso edustustalo mutta matkailuautossa on kaikki ne samat paikat kuin isossa talossa. Ja kun tykkään kalastamisesta, joka ilta voi ajaa jonkun järven rannalle ja nauttia. Innostus matkailuautoiluun synnytti tämän kirjan, joka kertoo vapaudesta.

”Ajattelin, että älä nyt”

Idea kirjaan lähti siitä, kun Ronkainen tapasi Lappeenrannan Motonetin parkkipaikalla karavaanarin, jolla oli hänen tapaansa Chausson-matkailuauto.

– Toisessa Chaussonissa oli minua noin 10 vuotta vanhempi kaveri, joka kertoi asuneensa 10 vuotta matkailuautossa. Kyselin, miten se on mahdollista. Hän sanoi, että päätti ensin itse mihin kuntaan hän kuuluu, otti sitten Turusta poste restante -osoitteen ja kyllä ne hänet hyväksyivät.

– Olen hallinnollinen tutkija ja ajattelin että älä nyt, eihän Suomessa voi asua ilman pysyvää osoitetta. Siksi minulla oli kesäisin aina pojan osoite. Hän väitti, että kyllä voi.

– Tästä lähti se, että jos Suomessa voi asua matkailuautossa tai -vaunussa pysyvästi, sehän on valtava mullistus. Tiedetään, että kesämökeistä käydään taistelua, saako niihin muuttaa pysyvästi asumaan. Miten sitten matkailuautossa saisi asua?

Ilkka Ronkainen otti Digi- ja väestötietoviraston johtoon yhteyttä ja pyysi heiltä lausunnon. Vastauksen hän sanoo olleen sellainen, että matkailuautoa koskee kotipaikkalaki ja kesämökillä asumista rakennuslaki.

– Rakennuslain mukaan, jos ei ole tarkoitettu pysyväksi asunnoksi, siinä ei saa asua. Sitten kysyin, että mitäpä jos minä ajan sen matkailuauton siihen kesämökin pihaan. Jopa käy. Eli voit asua kesämökillä, jos sinulla on matkailuauto pihassa, Ronkainen sanoo.

Digitaalisuus muutti paikallisuuden

– Ranskan vallankumouksesta luotiin arvopohja vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Vapaus tuli ihmisoikeuksien julistukseen. Meillä on vapaus valita paikka, mutta me emme saa olla paikattomia, irtolaisia, ja ilman kiinteää osoitetta ei voi elää. Tämä oli hallinnon järjestämisen perusprinsiippi viimeiset 200 vuotta. Mutta digitaalisuus on muuttanut radikaalisti paikallisuutta. Kun olet fyysisesti jossain, olet digitaalisuuden ansiosta samalla kertaa kaikkialla.

– Kun etäisyys toiselle puolelle maapalloa on muuttunut kilometreistä millisekunneiksi, ihmisen historiassa on siirrytty uuteen aikaan, jota voidaan kutsua paikkavapauden ajaksi. Suomi on kotipaikkavapaa maa, ja Suomen lainsäädännössä kotipaikka-asia on ratkaistu ainutlaatuisella tavalla.

– Se Digitaali- ja väestötietovirastolta saamani lausunto oli tällainen:

”Kun henkilöllä ei ole käytössään asuntoa, vaan hän asuu pysyvästi asuntoautossa, määräytyy hänen kotikuntansa kotikuntalain 2 §:n 2. momentin mukaisesti. Kyseisen lain kohdan mukaan jos henkilöllä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys.”

– Tämä antaa autossa asuvalle täyden vapauden. Kun kuulin tämän, meinasin ilmoittaa kotipaikakseni Kauniaisen, koska silloin minusta olisi tullut vielä veropakolainenkin.

Lisää muutoksia tulossa

Ronkainen sanoo myös ensi vuonna Suomessa käyttöön otettavan digitaalisen henkilötodistuksen olevan iso muutos.

 – Jo tällä hetkellä ei tarvitse antaa edes sitä poste restante -osoitetta, vaan ilmoittaudut suomi.fi-palvelussa viranomaispostin toimittamista varten. Iso juttu on myös se, että EU:sta on tulossa yhteistä laidunmaata autonomadeille. Tulevaisuudessa jokainen EU-kansalainen ja EU:ssa asuva saa identiteettiin liittyvän digitaalisen lompakon, joka on käytössä kaikissa maissa.

– Autonomadi lähtee siitä, että vapaus on vapautta jostakin mutta myös vapautta johonkin. Autonomadi näkee, että vapaudet on tehty käytettäväksi ja elettäväksi. Tärkeintä on vapaus toteuttaa unelmiaan. Meillä pitää olla oikeus olla omituinen itsemme. Ihminen ei ole vapaa kaikesta, vaan vapaus on välttämättömyyksien tajuamista. Meidän on ymmärrettävä, että vapauden veli on vastuu. Ollessamme vapaita, meidän on otettava vastuu itsestämme, toisistamme ja maapallosta.

Ronkainen sanoo autonomadeja olevan tällä hetkellä maailmassa noin 10 miljoonaa, mutta vuonna 2035 luku olisi jo noin 100 miljoonaa.

Autonomadi on yhteisöllinen eläjä. Siellä on kuitenkin ”heimoja”, joilla on yhteinen arvopohja mutta tarpeet ja elämäntavat erilaisia.

– Suurin ryhmä on eläkkeellä olevat aikuiset, jotka ovat myyneet asuntonsa ja muuttaneet asumaan matkailuautoonsa ja jotka liikkuvat maiden ja mantujen halki etsimässä uutta sykettä, uusia elämyksiä ja seikkailuita, lämpimämpää säätä ja uutta toveruutta. Toinen heimo on duunarit, jotka tekevät liikkuvaa työtä. Sitten on digiväkeä, pakettiautoihin kotinsa tehneitä ”vannareita” ja unelmaansa toteuttavia maailmaa kiertäviä uushippejä.

–  Niin ja sitten on vielä yksi heimo, joka näkyy täällä caravan-messuillakin. ”Luxorit” eli autonomadien eliittiluokka. He ovat omaksuneet filosofian, mutta haluavat toteuttaa sen tasokkaasti.

Asumisen tulevaisuus

– Suomessa on tutkittu, että etätyö on mahdollista 30–40 prosentille työikäisistä. Se tarkoittaa, että autossa asuminen on mahdollista entistä useammalle. Uskon myös, että tasa-arvo ja vapaus näkyvät etenkin nuorten toiveissa. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä on otettava jatkossa kaikessa huomioon. Minimalistinen elämäntapa yleistyy, Ronkainen sanoo.

Ronkaisen mukaan vuonna 2060 joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias, 2070 jo joka toinen. Eli tätä ryhmää puhutteleville matkailuajoneuvoille riittää kysyntää. Autonomadismia edistää myös matkailuautojen ja -vaunujen huomattava kehittyminen.

– Älyteknologia tulee matkailuautoihin. Kun mietitään matkailuautoa kotina, se on digitaalisuuden ansiosta kodin lisäksi työpaikka, koulu, kauppa, ravintola, terveyskeskus, teatteri, ooppera ja urheilutalo. Nämä kaikki pystytään synnyttämään siinä ajoneuvossa.

Autonomadismia Ronkainen pitää niin suurena muutoksena, että Suomeen pitäisi kehittää aiheeseen perehtyvä tutkimus- ja innovaatiokeskus. Tutkittavaa olisi esimerkiksi siinä, miten ihminen sopeutuu maanviljelyksen keksimisen seurauksena alkaneen 11 000 vuoden paikallaanolon jälkeen paikattomaan elämään.