Caravan-lehti somessa

Esittelyssä Suomen top 5 -vaelluskohteet

Pinnalla

Esittelyssä Suomen top 5 -vaelluskohteet

Matkailuautolla liikkuva tietokirjailija Pepe Forsberg on kiertänyt karavaanareille sopivia virkistyskohteita koko Suomen alueella ja tehnyt seikkailuistaan top-listoja. Tällä kertaa juttusarja vie meidän upeisiin vaelluskohteisiin.

Karavaanarin määränpääksi valikoituu usein jokin monimuotoisen kotimaamme luontokohteista.

Vaellus ei aina välttämättä vaadi supervarusteita ja kovaa kuntoa. On olemassa paikkoja, joissa voi vaeltaa pitempiäkin reittejä veloituksettomia autiotupia käyttäen. Rytmi ja aikataulu ovat vapaasti päätettävissä.

Listasimme alle muutaman hyvän kohdevinkin paikoista, joihin karavaanareiden on mahdollista mennä ja joissa voi tehdä eritasoisia vaelluksia. Pääpaino oli maisemilla ja luonnonarvoilla. Jokaiselle löytyy jotakin.

1. Luostarivaellus, Heinävesi

Luostarivaellus, 18 kilometriä, yön yli

Ensimmäinen sija omatoimimatkaajan luontokohdekeitaana myönnetään Savoon. Valamon ja Lintulan luostareiden väliselle Luostarivaellukselle. Luostarivaellus on eräänlainen pyhiinvaellusreitti kahden tunnetun luostarin välillä. Lintulan päässä odottaa nunnaluostari ja Valamon päässä munkkikahvit. Välissä on upeaa savolaista luontoa ja nähtävyyksiä koko 18 kilometriä pitkän reitin matkalta.

Monipuolinen Heinävesi palvelee kaiken tasoisia luonnossa liikkujia. Luostarivaellus on mahdollista suoritta yhden, tai kahden päivän taktiikalla. Puolivälistä löytyvä kota on hyvä yöpymiskohde.

Valamon luostari on sinällään mielenkiintoinen historiallinen vierailukohde. Kamerat on syytä pitää piilossa ainakin silloin, kun kaapupukuisia munkkeja kulkee luostarin pihapiirissä. Viinitarhureina kunnostautuneet munkit tarjoavat kahvilapalveluiden lisäksi hotellitasoista majoitusta sekä matkamuistomyymälän tuliaisineen.

Vaikka luostarivaellukselle ei haluaisikaan lähteä, voi luonnonystävä suorittaa Valamon päässä 3,3 kilometriä pitkän rukousmetsän polun. Toinen retkivinkki on hypätä luostarilta operoivan Sergei-aluksen kyytiin ja poiketa Varistaipaleen kanavalla jäätelöllä tai ihan vaan kanavan toimintaa ihmettelemässä.

Reitti starttaa hautausmaalta

Luostarivaelluksen alkupäässä voi tutustua munkkien hautausmaahan. Sieltä löytyy kaksi toisistaan poikkeavaa, mutta mielenkiintoista hautaa. Kirjailija Pentti Saarikosken haudan tunnistaa jo kauempaa kynistä, joita haudalle on tuotu. Toinen hauta, joka säväyttää nimellään, on viitankantaja Mikael Rotan muistoristi.

Ortodoksisella hautausmaalla tunnelma on harras, puhutteleva ja mielenkiintoinen.

Luostari jää vähitellen taakse ja vaellusreitti sukeltaa itäsuomalaiseen perinnemaisemaan Juojärven ympäristössä. Vaellus kulkee osan matkaa metsäautoteitä myöten käyden läpi eri metsätyyppien kirjon. Ensimmäinen taukopaikka on Monikkolahdessa. Siellä voi ruokailla nuotiopaikalla ja hengähtää ennen seuraavaa kiintopistettä.

Kanavainen historia on läsnä tälläkin reitillä, sillä siniset reittimerkit vievät Taivallahden kanavalle. Ohilipuvat veneet ja kanavan veden korkeuden säätö porteilla on mielenkiintoista katseltavaa. Maasto on osin haasteellista ja sisältää pitkospuuosuuksia ja kosteikkoja. Onneksi reitin puolivälissä on kota taukopaikaksi. Pyhiinvaellus on suureellista hommaa, sillä tähän rakennelmaan sopii jopa 40 tulistelijaa.

Ennen Lintulaa Juojärven Nälönvirtaan on mahdollista tehdä pieni poikkeama tutkimaan vedenjuoksutuspatoa. Etenkin keväisin paikka on mieleenpainuva, kun vesimassojen avulla säädellään kahden järven vedenkorkeutta.

Nunnaluostarin kahvilaan

Reitti päättyy Lintulan luostarille, jossa voi pidellä taukoa nunnaluostarin kahvilassa.

Perinnemaisemat peltoineen houkuttavat rauhoittumaan. Jos lapsiperheitä on matkassa, on Lintulaan johtavan metsäautotien alkupään tuntumassa Ronttopuisto dinosauruksineen kertomassa maallisemmasta elämästä.

Karavaanareita palvellaan erityisesti reitin Valamon päässä ja Kämppä Riski on valmiina palvelemaan lähempänä Lintulan luostaria.

Maisemissa on sopivasti vaihtuvuutta metsäisemmistä osuuksista maaseudun rauhaan. Kanavat ja monipuoliset taukopaikat kuvankauniin vesistön helmassa jäävät positiiviseksi muistoksi mieleen.

Hyvät tiet vievät perille saakka, mutta pysäköintialue on Valamon puolella. Valamon päässä on erinomaiset mahdollisuudet leiriytyä ja viettää vaikka yö hotellissa.

Pysäköintialue: Valamontie 42, Uusi-Valamo

Luontokohde: *****

Maisemat: ****

Palvelut: ****

Saavutettavuus: *****

Karavaanarikohde: *****

Pisteet: 23

 

2. Korvatunturi, Savukoski

Korvatunturin Murustan retki, 42 kilometriä, 2 yötä

Tämän rankingin toinen sija menee legendaariselle Korvatunturille. Nyt on oikea hetki käydä tutustumassa paikkaan, josta joululahjat tulevat. Lisäksi mahtavat maisemat ja upeat pitkostetut suopolut kannustavat tutkimaan Lapin sopukoissa lekottelevaa elämää. Porot ja eläinten jäljet ovat hieno lisä muutenkin eläväisen luonnon tarkkailijoille.

Helppokulkuinen reitti on varustettu pienillä tonttu-ukoilla, jotka johdattavat vaeltajat oikeaan joulupukinmaahan. Täällä on harva käynyt, vaikka paikka onkin kaikkien huulilla.

Kemihaaran vanhalta rajavartioasemalta kannattaa kysellä etukäteen sähkötolppapaikkoja ja mahdollisia muita palveluita. Palvelut löytyvät, kunhan soittaa etukäteen.

Vanhalta raja-asemalta reitti kulkee ensin Kemijoen alkupään yli aapasuokeitaille. Matka kohden ensimmäistä taukopaikkaa eli Vieriharjun autiotupaa sukkuloi välillä kosteammassa kuusimetsässä. Manto-ojan risteyksen jälkeen kuljetaan katajaisilla saraniityillä kohden harjua ja kuivempaa mäntymetsikköä. Vieriharjun tuvalta löytyy sauna ja kuivakäymälä.

Hörppää janoon purosta

Vieriharjun tuvan läheisyydessä virtaavan puron, Vierihaaran, vettä voi juoda. Epävarmojen retkeilijöiden kannattaa kuitenkin keittää vesi autiotuvan kaasuliedellä tai kamiinalla. Vieriharjulta löytyy sauna, jonka löylyjä kehutaan kilpaa siellä vierailun jälkeen.

Matka kohden Korvatunturia jatkuu soiden vierellä ja vaihtelevissa metsämaastoissa. Rakitsan kammi sijaitsee noin viisi kilometriä ennen Korvatunturin murustaa, kammin pihalla on kaksi tulipaikkaa. Kammi on uusi, vasta kesällä 2017 rakennettu kokonaisuus.

Korvatunturin reitti on leveä ja helppokulkuinen Rakitsan kammille asti. Kammilta matka jatkuu ensin kosteikkojen läpi kuivempaan kangasmetsään, jonka viimeinen viitoitettu käännös on kilometriä ennen Korvatunturin Murustaa. Murustalla sijaitsee Rauhan paalu, helikopterin laskeutumispaikka sekä tulipaikka. Kaiken kruunaa huikea näkymä kohden joulupukin tunturia. Hyvällä tuurilla Korvatunturin oma maakotka leijailee taivaalla täydentämässä näkymää. Korvatunturin reitti on merkitty koko matkaltaan pienillä tonttukilvillä. Takaisin kuljetaan sama reitti toisinpäin.

Seikkailua rajavyöhykkeellä

Korvatunturille voi nousta anomalla rajavyöhykkeen vierailuluvan Raja.fi-palvelusta. Luvan myöntämisen jälkeen hakija saa sähköpostiinsa ohjeen, kuinka rajavyöhykkeellä menetellään.

Olennaisinta on, että retkelle lähdetään ilmoittamalla puhelimitse aikeista ja tavoiteajankohdasta nousta tunturille. Paikan päällä Korvatunturille nousu tapahtuu viimeisen viitan luota (Rauhanpaalu 1 km) jatkamalla suoraan (Murustalle ei saa kääntyä) noin kilometrin verran seuraillen maastossa olevia mönkijän jälkiä.

Rajavyöhykkeelle saapumisen jälkeen seuraillaan oranssin värisiä merkkejä kohden Korvatunturin huippua ja siellä sijaitsevaa päivätupaa. Poroaidan haka tulee ehdottomasti muistaa sulkea, jotta porot eivät karkaa itäisen naapurin puolelle.

Loppumatkan pitkä hiekkatie saattaa hidastaa karavaanin kulkua, mutta perillä on palveluita ja parkkitilaa neljän tähden arvoisesti.

Pysäköintialue: Korvatunturintie 1062, Savukoski

Luontokohde: ****

Maisemat: *****

Palvelut: *****

Saavutettavuus: ****

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 22

 

3. Legendaarinen Karhunkierros, Oulanka

Karhunkierros 82 kilometriä, 36 päivää

Karhunkierros on näistä top-kohteista fyysisesti vaativin. Retkeilijä tosin palkitaan, sillä tarjolla on huimia näköaloja, villiä luontoa ja erikoisia kasvilajeja. Oulangan maisemat ovat monipuoliset. Matkalla voi bongata harvinaisen neidonkämmekän ja jutustella kuukkeleille alueen tulipaikoilla.

Oulangan kansallispuiston halkaiseva Karhunkierros on varmastikin yksi Suomen kuuluisimmista vaellusreiteistä. Hautajärveltä Rukatunturille suuntaava reitti kannattaa jakaa vaelluksen suunnitteluvaiheessa kolmeen palaseen. Näistä Hautajärvi–Oulangan luontokeskus on 27 kilometriä pitkä. Seuraava etappi, Oulangan luontokeskus–Juuma on 31 kilometriä ja Juuma–Rukatunturi on 24 kilometriä. Kukin palanen sopii omaksi minivaellukseksi, tehdyn suunnitelman mukaan.

Hautajärvi–Oulangan luontokeskus

Päivä 1–2, 27 kilometriä: Ensimmäisellä etapilla taukopaikkoina toimivat laavut Perttumakoskella ja Vasajängänojalla. Tämän jälkeen on kaksi hyvin yöpymiseen soveltuvaa autiotupaa Savilammella ja Taivalkönkäällä.

Reitin loppupäästäkin löytyvät telttailualueet Runsulammella. Oulangan leirintäalue sijaitsee luontokeskukselta katsoen reilun kilometrin taipaleen päässä.

Reitin nähtävyyksistä mainittakoon Rupakivi, Oulangan kanjoni, Taivalköngäs sekä Savilammen ja Taivalkönkään riippusillat.

Oulangan luontokeskus–Juuma

Päivä 2–4, 31 kilometriä:

Oulangan luontokeskukselta lähdetään hieman vaativammassa maastossa Hiiden hurmos -reitillä kohden Kiutaköngästä. Tulipaikkoja on pari ennen Ansakämppää sekä Jussinkämppää, molemmissa yö vierähtää rennon mukavasti.

Vaativin osuus matkalla kohden Juumaa lienee laskeutuminen Päähkänäkalliolta kohden Pientä karhunkierrosta. Tässä kohden retkeilijä voi tehdä päätöksen kiertääkö Pienen karhunkierroksen myötä- vai vastapäivään.

Vastapäivään kallioportin kautta kiertäessä reitille osuu Niskakosken ja Myllykosken kuohut riippusiltoineen sekä Kallioportin näköalatasanne. Myllykoskella on päivätupa tulipaikkoineen.

Myötäpäivään kierrettäessä houkuttimina ovat Jyrävän putous, suosittu Siilastupa ja Harrisuvannon sekä Niskakosken riippusillat. Päätepisteessä Juumassa on jopa hotellitasoista majoitusta tarjolla leirintäalueiden tueksi.

Juumasta Rukalle

Päivä 3–6, 24 kilometriä: Juumasta lähdetään kohden Rukatunturia helpohkossa maastossa. Kansallispuiston ulkopuolella sukkuloiva reitti on haastava korkeuserojensa vuoksi. Rukatunturia lähestyttäessä valloitetaan Valtavaara ja Konttainen. Näistä Valtavaara on seudun korkein kohta ja se nousee jopa 491 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Reitin varrelle osuu viisi laavua ja autiotupa Porontimajoella, jota voi suositella viimeisen yön akkujenlatauspaikaksi. Valtavaaralla on kota ja päivätupa viimeistä taukoa varten. Päätepisteessä Rukalla odottaa kattavat palvelut ja hyvät kulkuyhteydet eteenpäin.

Tiet ovat hyvät perille saakka. Oulangalta ja Rukalta löytyy karavaanareille soveltuvia pysäköintialueita ja palveluita.

Pysäköintialue: Liikasenvaarantie 132, Oulanka (Oulangan luontokeskus)

Luontokohde: *****

Maisemat: *****

Palvelut: ****

Saavutettavuus: ****

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 22

 

4. Salamajärven salomaille

Hirvaan kierros, 58 kilometriä, 2–4 päivää

Salamajärven kansallispuiston suosituin reitti on Hirvaan kierros. Se johdattaa kulkijan sinisiä reittimerkkejä seuraillen kansallispuiston ulkopuolelle katsastamaan luontotorneja Vähä-Valvatissa ja kansallispuiston sisällä Heikinjärvennevalla. Kierroksen varrella on luontopolkuja, laavuja, kotia, autiotupia ja vuokratupia. Reitti kannattaa patikoida oman kunnon mukaisesti, eikä haukata liian suurta palaa edes suunnitteluvaiheessa.

Salamajärvi on mukava ja suojainen luontoihme. Monet linnut viihtyvät näissä maisemissa. Alueen erikoisuus on palautusistutettu metsäpeura. Alueen salomaat ovat silmiä hivelevää katseltavaa. Etenkin lintulajien runsaus värittää mielen maisemaa.

Kohti pirunpeltoa

Koirasalmi–Sysilampi, 10 kilometriä: Koirasalmelta lähdetään matkaan metsäautotietä pitkin ja ensimmäinen taukopaikka onkin jo parin sadan metrin taipaleen jälkeen Koirasalmen kota ja telttailualue. Tästä alkaa kivikkoinen ja juurakkoinen polku kohden Hiiliniemen taukopaikkaa Iso Koirajärven rannalla. Reitti suuntaa kohden Ruuhilampea, jossa voi myös tulistella pienen lammen viereen kasvaneella kummulla.

Ennen Heikinjärveä retkeilijä pääsee ihastelemaan todella näyttävää pirunpeltoa. Tällaiset jääkauden jäljiltä syntyneet muinaisrannat ovat osoitus maankohoamisen vaikutuksesta. Pahimmat kivikoiden ylitykset ovat retkeilijän onneksi pitkostettu. Matkaa jatkettaessa Heikinjärven rannalta löytyy laavu ja tulistelupaikka.

Tämän jälkeen siirrytään vaihteleviin suo- ja metsämaisemiin. Ennen Heikinjärvennevan luontotornia voi pysähtyä Tavilammen taukopaikalla ja heti kauriiden ja lintujen bongaustuokion jälkeen Kauluksen taukopaikalla. Kauluksesta löytyy pienen pistopolun päästä tulipaikka ja vanha niittosauna, jonne kirkonmies oli muinoin jättänyt vahingossa liperinsä.

Ensimmäisen etapin päätepisteessä Sysilammella odottaa kahden hengen vuokratupa ja kaksi kuuden hengen vuokratupaa sekä autiotupa yöpymistä varten. Vesipullot voi täyttää Sysilammen pihassa olevasta kaivosta, lammen rannassa on varaussauna ja tulentekopaikka. Pihapiiristä löytyy myös telttailualue.

Sysilammen läheisyyteen pääsee myös autolla, pysäköintialueelta matkaa tulee noin 700 metriä.

Metsäpeuroja ja tervanpolttohistoriaa

Sysilampi–Salamajärvi, 8 kilometriä: Matka kohden Salamajärven kylää on mielenkiintoinen ja reitin varrella on hyvä mahdollisuus nähdä metsäpeuroja. Reitti voi kevätaikaan olla hyvin kostea ja etenkin polun varrella oleva Matopuro saattaa tulvia yli äyräidensä. Kevätaikaan oiva kenkävalinta on tallustaa eteenpäin saapasjalkana.

Vajaan neljän kilometrin taivalluksen jälkeen on hyvä tauon mahdollisuus Salmijärven vaikutuspiirissä. Jyrkkäniemestä löytyy tulentekopaikan lisäksi näköalapaikka. Maaston merkkejä lukiessaan huomaa Jyrkkäniemen läheisyydessä vanhaa tervanpolttohistoriaa. Paikallinen tervahauta on näyttävä ja iso.

Lopulta osuus loppuu ja Salamajärven rannalla retkeilijä voi laskea rinkkansa Pitkälahden telttailualueella, autiotuvalla tai tulentekopaikalla. Pitkälahdesta on noin kaksi kilometriä lähimmälle pysäköintialueelle Perho–Kinnula-tien varressa.

Haapanoita ja lapasorsia

Salamajärvi–Lehtosenjärvi, 19 kilometriä: Hyvin nukutun yön jälkeen suunnataan lähimmän pysäköintialueen ohi ja ylitetään Perho–Kinnula-tie. Reilun kolmen kilometrin pohjoiseen suuntautuneen askelluksen jälkeen odottaa tulentekopaikka Ahvenlammen rannalla.

Matka jatkuu kohti Iso-Valvattia, jossa on luontotorni haapanoiden ja lapasorsien touhujen ihailuun. Ennen tätä näkymää voi pysähtyä Valvatin vanhalla metsänvartijatilalla, joka toimii nykypäivänä autiotupana. Pysähdyksen mielenkiintoa lisää pihapiiristä löytyvä kaivo ja sauna.

Valvatit eivät lopu tähän, sillä kolmen kilometrin päässä Iso-Valvatista voi myös tulistella Vähä-Valvatilla. Erikoisuutena tässä paikassa ovat molemmin puolin polkua esittäytyvät kiviröykkiöt, joiden on arveltu olevan peräisin pronssikaudelta. Luksukseen tottuneet suuntaavat Karhupiilon vuokrakämpälle (kirjoittaessa huonokuntoinen), pilvien lipumisen ja tähtien ystävät pari kilometriä pidemmälle, Lehtosenjärven laavulle.

Peuranpolun runkoreitille

Lehtosenjärvi–Koirasalmi, 21 kilometriä: Lehtosenjärven etelärannalla niin kutsuttu Peuranpolun runkoreitti erkanee takaisin kohden Koirasalmea. Parin kilometrin taipaleen jälkeen tulee eteen Sääksjärven laavu tulentekopaikkoineen. Nyt kannattaa ottaa kiikarit esiin, sillä vain viiden kilometrin päästä retkeilijä kohtaa lintuparatiisina tunnetun Nielujärven. Arvatenkin paikalla on laavun lisänä lintutorni.

Matka jatkuu Koirajoen vartta ylittäen Perho–Kinnula-tien takaisin Salamajärven kansallispuiston rajojen sisäpuolelle. Koskematonta luontoa tarjoavaa vyöhykettä kutsutaan Koirajoen aarnialueeksi. Taukopaikkoina kohden päätepistettä toimivat Talviahon tulentekopaikka ja Pyydyskosken kota, jonka vierestä löytyy vanhoja savottarakenteita. Reitti muuttuu vaikeakulkuisemmaksi ohittaen jälleen Hiiliniemen laavun ja lopulta sukeltaa metsäautotielle Koirasalmen kodan ohitse.

Kruununa mahtavalle luontokokemukselle voi pulahtaa Pieneen Koirajärveen ja vuokrata Koirasalmesta saunavuoron.

Salamajärven palvelut ovat karavaanareiden kannalta täydelliset. Sähkötolpalliset paikat odottavat luontokeskuksen pihassa ja maittava kahvihetki kruunaa retkipäivän. Loppumatkasta on hieman hiekkatietä, mutta hyvin pääsee perille.

Pysäköintialue: Koirasalmentie 1220, Kivijärvi

Luontokohde: ****

Maisemat: ****

Palvelut: *****

Saavutettavuus: ****

Karavaanarikohde: ****

Palvelut ovat monipuolisia ja kattavia.

Pisteet: 21

 

5. Seitsemisen savottahistoriaa

Virkatie, 26 kilometriä, 1–2 yötä

Seitsemisestä löytyy lukematon määrä reittejä, jotka ovat monipuolisia kokonaisuuksia. Luontoarvot kävelevät käsikädessä savottahistorian kanssa. Onneksi Multiharjulle on säästynyt vanhaa metsää. Seitsemisen perinnemaisemat ansaitsevat viisi tähteä

Virkatie on vanha reitti, jota pitkin aikoinaan tarkistettiin pyyntikuoppia ja loukkuja. Luontokierros eroaa Seitapolusta lisälenkin osalta, joka vie Koveron perinnetilan jälkeen Multiharjulta kohden Liesijärveä. Multiharjulta lähdettäessä taival tuo kulkijan Seitsemisjoen ja Liesijoen kohtaamisen jälkeen Jokiristin telttailualueelle tulipaikkoineen.

Tauon jälkeen Virkatie suuntaa vanhalle myllylle ja edelleen Liesilammille. Seuraavaksi koetaan upea yöpymispaikka ja lyödään kättä yhdessä Pirkan taival -retkeilyreitistön kanssa. Liesijärven rannalta löytyy laavu, tulentekopaikka, telttailualue ja kuivakäymälä.

Liesijärven jälkeen lisälenkki kohtaa jälleen Seitakierroksen käytyään ensin Tuulimäen harjalla. Päänähtävyydet Virkatiellä ovat Koveron perinnetila, Multiharjun aarnimetsä, vanha mylly, Liesijärvi, Pitkäjärven savottakämppä ja Seitsemisen upea luonto.

Kansallispuiston tarjoamat palvelut karavaanareille ovat kattavat. Tiet ovat hyvät perille saakka, tosin muutamia kameratolppia sisältyy matkalle Porin suunnasta tultaessa. Kaikkiaan Seitsemisen palvelut karavaanarille ovat hyvin kattavat.

Pysäköintialue: Seitsemisentie 110, Seitseminen

Luontokohde: ****

Maisemat: *****

Palvelut: ****

Saavutettavuus: ***

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 19

 

Teksti: Pepe Forsberg

Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Pinnalla

Y l ö s