Suomeen kaavaillaan nestekaasun tankkausasemia – kiinteä säiliö tekee matkailuajoneuvosta omavaraisemman

Suomi muodostaa erikoisen poikkeuksen Euroopan nestekaasumarkkinassa. Yrittäjän mukaan jakeluverkosto lisäisi kaasusäiliöiden suosiota matkailuajoneuvoissa.

Suomeen kehitellään verkostoa matkailuajoneuvojen nestekaasutankkaukselle, mutta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksyntää vielä odotellaan.

– Kaikki muut maat Euroopassa hyväksyvät kaasusäiliöiden tankkaamisen paitsi Suomi ja Bulgaria, klaukkalalaisen kaasusäiliöitä myyvän ja asentavan Suomen Vaunuosa oy:n yrittäjä Perttu Muuronen hämmästelee.

Muutama yritys on jo aiemmin ajanut tankkausasemia Suomeen, mutta vasta nyt asia on etenemässä.

Viranomaiset tarkkana turvallisuudesta

Muutosta tilanteeseen ponnekkaasti ajavan Muurosen mukaan Tukes näkee vielä ristiriitoja ajoneuvo- ja painelaitedirektiivien välillä.

– Tukes selvittää parhaillaan EU:n viranomaisten kanssa, onko syytä käyttää tietyn standardin mukaisia säiliöitä vai painelaitedirektiivin mukaisia kaasupulloja.

Tukes näkee direktiivin vaativan isommille kaasusäiliöille muun muassa käytönvalvojan. Lisäksi ongelmaksi katsotaan puuttuva CE-merkintä, jota säiliöiden valmistajat eivät suostu tekemään erikseen Suomea varten.

– Tukes pitää vaihdettavia kaasupulloja turvallisempina kuin tankattavia kaasusäiliöitä ja on huolissaan siitä, että kuluttajat itse täyttäisivät vaihtopulloja. Ilman ylitäyttösuojaa olevan pullon täyttäminen on todella vaarallista, ja Tanskassa on tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuuskin.

Muuronen pitää tärkeänä, että markkinoille tuodaan vain käyttäjille turvallisia kaasulaitteita. Jakeluasemien toiminnassa eri maissa on erilaisia käytäntöjä.

– Olisivatko ne itsepalveluasemia vai palveluasemia, joissa henkilökunta tarkastaa kaasusäiliöiden asianmukaisuuden, se on meistä itsestämme kiinni.

”Kiistattomat hyödyt”

Tällä hetkellä kiinteitä nestekaasusäiliöitä on käytännössä kaikissa liner-luokan matkailuautoissa, mutta Suomessa säiliöiden täyttö on hankalaa. Ulkomailla paljon reissaavat puolestaan saattavat käyttää säiliöitä irtopullojen sijasta.

– Ulkomailla matkatessa ongelmaksi muodostuu se, että kaasupullot ovat kansallisia eivätkä keskenään vaihdettavissa. Tällöin mukana saattavat kulkea Suomen, Saksan ja Espanjan pullot. Autossa on kuitenkin määräysten mukaiset paikat vain kahdelle pullolle, jolloin varapulloa pidetään sopimattomassa paikassa.

Vaihtopulloa muistuttava musta ja matkailuajoneuvon alle asennettava punainen säiliö soveltuvat karavaanarikäyttöön. Pitkälle mustalle nestekaasuautojen polttoainetankille ei ole käyttöä Suomessa.

Muurosen mielestä tankattavan säiliön hyödyt ovat kiistattomat.

– Se toimii kaikissa Euroopan maissa ja helpottaa matkustamista. Lisäksi irtokaasu on edullisempaa kuin vaihtopullot. Tankkausvälit ovat pitkät, kun esimerkiksi ison matkailuauton alle asennetaan 60-kiloinen kaasusäiliö. Sellaisella pärjää pitkään omavaraisesti.

Vaihtopullojen käsittelyä Muuronen pitää hankalana, etenkin talvella.

– Suomessa vaatimuksiin kuuluu, että kaasupaineensäädin on kiinnitettävä 25-kiloiseen vaihtopulloon ilman työkaluja, vaikka monella käsivoimat ovat liian heikot riittävän kireyden saamiseksi ja pullojen nosteluun. On huomattavasti helpompaa kiertää säiliöön sadan gramman tankkausadapteri ja kiinnittää tankkauspistooli.

Asemaverkosto lähellä toteutumista

Muista yrityksistä esimerkiksi Best-Caravan aikoi pari vuotta sitten avata kaasusäiliöiden täyttöpisteet Hyvinkäälle ja Ouluun, mutta suunnitelma kaatui lupaongelmiin.

– Yrityksellämme on kaikki tarvittavat pätevyydet ja paperit kaasuasemien perustamiseen, Muuronen sanoo.

Hänellä on vahva usko siihen, että asian käsittely virkamiesten kanssa saadaan vielä maaliin.

– Lähellä ollaan. Kyse on viikoista. Tukes haluaa edistää asiaa samoin kuin Trafi. Trafin silmissä matkailuauto on tässä tapauksessa tyyppihyväksytty henkilöauto, jossa on kaasusäiliö.

Kauppiaat kiinnostuneita

Muutama suomalainen matkailuajoneuvokauppias on jo ilmaissut Muuroselle kiinnostuksensa jakeluasemista. Asemat sijaitsisivat liikkeiden yhteydessä, ja kauppiaat hoitaisivat kaasunjakelun.

– Asemia ei kuitenkaan kannata perustaa ilman riittävää kaasunkulutusta. Kulutus taas riippuu säiliöiden määrästä. Toisaalta säiliöitäkään ei tarvita, ellei ole asemia, Muuronen pyörittelee.

Hän uskoo säiliöiden lisääntyvän huomattavasti, kunhan Tukes sallii jakelun.

– Vuoden sisään voisimme avata hyvinkin viisi asemaa ja seuraavana vuonna ehkä jopa 15 lisää.

Jakeluasemat voisivat ehkä toimia myös täyttöasemina vaihtopulloille, joissa ei ole ylitäyttösuojaa toisin kuin tankattavissa säiliöissä.

– Tämä edellyttäisi kuitenkin koulutettua henkilökuntaa, erillistä tilaa, tiettyä lisäosaa tankkaamiseen sekä erityistä haistelijalaitetta varmistamaan, ettei vuotoja ole.

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *