Vaihtoehtoisista käyttövoimista ei vielä ole vaihtoehdoksi karavaanareille – mutta kiristyvät ympäristövaatimukset halutaan tavoittaa

Maapallon keskilämpötilan nousu olisi pysäytettävä, ja siinä tarvitaan myös liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Valtiovalta pyrkii kutistamaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vaikuttamalla Suomen teillä ajettavien kilometrien vähentymiseen, edistämällä vähäpäästöisiin tai päästöttömiin teknologioihin siirtymistä sekä laajentamalla vähäpäästöisempien tai uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa – vaihtelevalla menestyksellä.

Kun valtiovalta yrittää tukemalla vauhdittaa siirtymää kohti vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia ja ”päästöttömiä” autoja – täyssähköautoja, ladattavia hybridejä, kaasuautoja ja flexfuel- eli korkeaseosetanoliautoja – isossa roolissa on aina verotuksellinen ja muu taloudellinen ohjaus, ”kepit ja porkkanat”.

Myös kinkkurasvasta saadaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävää biopolttoainetta uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi. Biopolttoaineen jakeluvelvoitteen kasvattaminen olisi sekin yksi monista, kustannuksia kasvattavista keinoista ilmastotavoitteisiin pyrittäessä.

Muutosvauhti kiihtyy

Bensan ja dieselin erittäin kova hinta kiristää tankkaajien hermoja, joten yhä useampi vilkuilee myös vaihtoehtoisten käyttövoimien suuntaan. Moni on joutunut toteamaan niiden olevan vielä itselle ominaisuuksiltaan ja jakeluinfraltaan riittämättömiä tai taloudellisesti tavoittamattomissa.

Täyssähköautojen osuus viime vuoden henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli 10,3 prosenttia, joulukuussa 2021 kuitenkin jo neljännes, ja lisäksi viidennes oli ladattavia hybridejä.

Täyssähköautoja ensirekisteröitiin joulukuussa enemmän kuin uusia dieselautoja. Uusia bensa-autoja ensirekisteröitiin vuonna 2021 puolet vähemmän kuin vuonna 2019.

Vaikka murroksen vauhti on kova, kannattaa silti muistaa kokonaisuus: joulukuun lopussa Suomessa liikennekäytössä olevista henkilöautoista oli täyssähköautoja yhä vain 0,8 prosenttia.

Huoltoasemilla riittää kysyntää kalliillekin bensiinille ja dieselille, sillä kaikista Suomessa rekisterissä olevista henkilöautoista bensiiniautojen osuus on vielä noin 68,4 prosenttia, dieselautojen 27,3 prosenttia.

Fossiilisia polttoaineita korvaavien käyttövoimien suosion kasvuvauhti yhdessä muiden liikenteeseen kohdistuvien ratkaisujen kanssa voi kuitenkin riittää tavoiteltuihin liikenteen päästötavoitteisiin pääsemiseen – mutta kustannukset ovat kovat ja maali on liikkuva.

Ilmastotavoitteet kiristymässä

Yksi myös autoiluun vaikuttamassa oleva asia on EU:n laaja Fit for 55 -säädösehdotuspaketti. Siinä EU-maat sitoutuvat pudottamaan hiilidioksidipäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia, ei enää 40 prosenttia kuten oli aiemmin tavoite.

55-valmiuspaketissa esitetään myös yksityiskohtaisia aloitteita tavoitteeseen pääsemiseen. Paketin käsittely kestänee Euroopan parlamentissa ja neuvostossa enää alle kaksi vuotta.

– Fit for 55 -paketissa EU:n jäsenmaiden odotetaan muun muassa rakentavan sähköautojen latauspisteitä 60 kilometrin välein tieverkolleen. Vetylatauspisteitä tulisi taas rakentaa 150 kilometrin välein. Tuollainen olisi aikamoinen juttu harvaan asutuissa pitkien etäisyyksien maissa kuten Suomessa, jossa on tieverkostoa 454 000 kilometriä, sanoo SF-Caravan ry:n puheenjohtaja Olli Rusi.

– Näihin tavoitteisiin pääseminen ei ole realistista tuossa aikataulussa. Silti tässä puhutaan nyt jo käynnissä olevista kotimaisista strategioiden ja lakimuutoksien valmisteluista, jotka alkavat muutamien vuosien tähtäimellä vaikuttaa meihin.

Vetyautoissa olisi omat hyvät puolensa, mutta kestää vielä kauan, ennen kuin ympäristön kannalta oikeasti merkityksellinen määrä suomalaisia tankkaa vetyasemilla.

Matkailuajoneuvojen sähköistyminen vasta alussa

Rusi painottaa, että karavaanarit ovat aina halunneet matkustaa vastuullisesti ympäristöä ja luontoa kunnioittaen eivätkä ole myöskään sähköautoja vastaan.

– Osa liikenteestä on sellaista, joka nykyisillä täyssähköautoilla onnistuu hyvin. Kun puhutaan esimerkiksi lyhyistä työmatkoista, nykyiset sähköautot täyttävät sen tarpeen hyvin.

– Vielä meillä ei kuitenkaan käytännössä ole saatavilla sähkötoimisia matkailuautoja. Täyssähköauton toimivuudesta matkailuvaunun veturina taas on tehty useita testejä, mutta toimintasäde niissä ollut aina melko rajattu, usein alle 200 kilometriä. Sähkömoottorit ovat hyviä, mutta tarvittaisiin parempaa akkuteknologiaa.

Esimerkiksi maailman suurin matkailuajoneuvovalmistaja Thor Industries mainitsee uusimmassa vastuullisuusraportissaan sähköautojen toimintasäteen tyypillisesti puolittuvan vaunua vedettäessä.

Rusi muistuttaa Suomessa olevan valtavasti muitakin perävaunuja kuin vain matkailuperävaunuja. Liikenteen tarve esimerkiksi vetokykyyn on paljon suurempi kuin mitä nyt on tarjolla täyssähkö- tai hybridiautoilla.

– Hybridiajoneuvojen toimintasäde sähköllä on todellisuudessa vaunu perässä ajettaessa ehkä 20 kilometriä. Sen jälkeen käynnistyy iso bensamoottori, jonka kulutus ja päästöt ovat suurempia kuin dieselin kulutus olisi. Jos hybridejä tuettaisiin verotuksellisesti, todellisuudessa tuottamamme hiilidioksidimäärä voisi kasvaa.

Tavoitteisiin teknologiariippumattomasti

SF-Caravan ry on ollut vuodesta 2004 lähtien jäsenenä etenkin isosta roolistaan autourheilussa tunnetussa FIA:ssa edistämässä turismia, jota kansainvälinen autoliitto FIA on nostamassa yhdeksi tukipylvääkseen.

Rusi jakaa FIA:n ajaman näkemyksen siitä, että kannustetaan ilmastotoimien tavoittamiseen, mutta niihin tulisi pyrkiä teknologiariippumattomasti. Eli pitäisi edistää päästöjä pudottavia tavoitteita eikä jotain tiettyä teknologiaa – ei esimerkiksi vain sähköautoja. Muutosten pitäisi olla kuluttajille saatavissa myöskin taloudellisesti. Liikenteen eri käyttötarpeisiin voi olla tarpeen löytää omat ympäristöystävällisimmät ratkaisunsa yhden ”fit for all”-patenttiratkaisun sijaan.

SF-Caravan tutkailee parhaillaan mahdollisuutta tehdä yhteistyössä FIA:n kanssa vaikutusarvio siitä, miten ilmastotoimet vaikuttavat matkailuajoneuvoharrastukseen.

Rusi sanoo matkailuajoneuvoharrastuksen olevan osa ratkaisua ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, ei osa ongelmaa.

– Jos matkailuajoneuvoharrastuksesta tulee ympäristöponnisteluiden vuoksi selvästi nykyistä kalliimpaa ja siitä tehdään suhteessa muuta matkailua vähemmän houkutteleva, silloin osa valitsee ehkä enemmän haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavia tapoja viettää vapaa-aikaansa.

Latauspisteitä leirintäalueille

Leirintäalueille kaupataan jo tällä hetkellä ahkerasti sähköautojen latauspisteitä, mutta entä jos alueille tulee jossain kohtaa velvoite järjestää tietty määrä tietynlaisia latauspisteitä?

–  Tehtäisiinkö silloin palvelus tälle harrastukselle vai tehdäänkö asioita, jotka vain kuulostavat hyviltä, mutta joilla ei todellisuudessa olisi vaikutusta ilmastoon, Olli Rusi pohtii.

– Lisääntynyt energiankäyttömäärä vaikuttaisi siihen, että leirintäalueen sähköliittymä pitäisi mahdollisesti vaihtaa merkittävästi suurempaan. Se nostaa vuosikustannuksia huomattavalla tavalla, joten se pitäisi näkyä myös yöpymisen hinnassa.

– Vielä toistaiseksi pieni sähköautojen osuus leirintäalueiden vierailuista haastaa liiketaloudellisesti alueet. Onko muutaman prosentin yöpyjien tarpeisiin perusteltua tehdä jopa kymmenien tuhansien eurojen investoinnit ja kattaa kulut perinteisiltä käyttäjiltä perittävistä maksuista? Tulevaisuutta pitää rakentaa, mutta milloin on oikea hetki? Se pitää harkita huolella.

– Meidän harrastuksellemme pitää etsiä sellaiset toimet, jotka toteuttavat tavoitellut ilmastotoimet realistisella ja taloudellisesti järkevällä tavalla.

Keskustelu

  1. Olli Rusi

    On mielenkiintoista nähdä koska julkinen valta valitsee ryhtyä turvaamaan kestävän luontomatkailun periaatteiden mukaisesti toimivaa harrastustamme. Se on yksi hyvä tapa tukea ilmastotavoitteiden toteutumista. FIA ottaa kantaa myös ratkaisujen löytymiseen teknologiariippumattomasti. Kielitaitoisille järjestön kannanotto löytyy täältä: https://www.fiaregion1.com/fia-ebs-policy-positions-technological-neutrality-consumer-affordability-and-openness-to-alternatives-to-provide-better-impact-in-achieving-climate-targets/?fbclid=IwAR2y-i5cjM4GtmfUi9rmFhplwwTgCRc-hJZwOYDhsWE4rDFbYJS1G3kPAmY .

    Kommentoitu 0 kertaa

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.