Suomen tulli aloitti toimintansa 1963 Palojärvellä matkailuvaunussa. Ensimmäinen tullitalo rakennettiin Kivilompolon Maaselkävaaraan 1966. Suomen ja Norjan rajan tulliasemien uudistus jatkui tänään, kun Kivilompolon uusi tulliasema ja liikennealue vihittiin käyttöön.
Uuden tulliaseman myötä työskentely- ja liikenneolosuhteet sekä asemalla käytettävä valvontatekniikka hyppäävät nyt kerralla 1960-luvun tasolta tälle vuosituhannelle.
Suomen tullin tavoitteena on uudistaa myös kaksi muuta Norjan rajalla sijaitsevaa tulliasemaansa. Vuonna 2017 valmistuneen Kilpisjärven ja nyt valmistuneen Kivilompolon jälkeen uudistusvuorossa ovat Karigasniemen ja Utsjoen tulliasemat.
Vastaavalla tavalla Norjan tulli suunnittelee uudistavansa tulevaisuudessa omalla puolellaan rajaa sijaitsevat Neidenin ja Polmakin tulliasemat.
Kivilompolossa Suomen ja Norjan tullien työntekijät työskentelevät yhteisissä tiloissa ja suorittavat työtehtäviä joustavasti molempien maiden lukuun. Uudella asemalla on huoneistoalaa kaikkiaan noin 380 neliömetriä kolmessa eri rakennuksessa.
Uuden tulliaseman rakentamiskustannukset olivat noin 2,7 miljoonaa. Lisäksi tie- ja liikennealueiden rakentaminen maksoi 2,4 miljoonaa euroa. Rakennuskokonaisuuden suunnittelussa on panostettu hyvään toiminnallisuuteen ja energiatehokkuuteen, minkä ansiosta Kivilompolon tulliasema on tarkoitukseensa nähden poikkeuksellisen pieni rakennus.
Uudella tulliasemalla ja eriytetyillä tullikaistoilla on varauduttu tavaraliikenteen kasvuun. Uudet selkeät liikennejärjestelyt, uusi valaistus, liikennevalot ja uudet eriytetyt tullikaistat ja pysäytysalueet parantavat kantatien 93 liikenteen sujuvuutta Tullin kohdalla sekä liikenteen, asiakkaiden ja alueella toimivan henkilöstön turvallisuutta.
Tulli on julkaissut myös mielenkiintoisen historiikin Kivilompolon vaiheista. ”Jäämeren veräjillä – Kivilompolon tulliaseman ja rajanylityspaikan historiaa” -niminen julkaisu on ladattavissa tästä linkistä.