Automaattisen ajoneuvon paikantamista voidaan parantaa tutkasensoreilla.
Tieliikenteen automaatio vaatii arktisissa lumisissa ja jäisissä olosuhteissa palveluiden yhteentoimivuutta ja riittäviä verkkoyhteyksiä. Ajoneuvon paikannusta voidaan parantaa tutkaheijastimia tai radioteknologiaa sisältävillä reunapaaluilla, sensoreilla, laserskannauksella ja teräväpiirtokartoilla.
Väylän ja Traficomin rahoittamassa Arctic Challenge -tutkimushankkeessa etsittiin ratkaisuja tieliikenteen automaation haasteisiin lumisissa ja jäisissä olosuhteissa yhteistyössä 15 yrityksen kanssa.
Hankkeen neljää osa-aluetta tutkittiin useilla testiviikoilla, muun muassa Aurora-älytiellä valtatie 21:llä Muoniossa. Osa-alueet olivat reunapaalut ja aurauskepit, tieliikenteen olosuhdetiedon ennakoivat viestit (esimerkiksi varoitus tien viereen pysähtyneestä ajoneuvosta), etäohjaus ja langaton tiedonsiirto sekä paikkatieto ja paikantaminen.
Automaattiset ajoneuvot, kuorma-autojen letka-ajo sekä robottibussit tai -taksit, voivat mahdollistaa tulevaisuudessa turvallisemman ja sujuvamman liikenteen, pienemmät päästöt sekä lisätä matkustusmukavuutta. Jotta automaation hyödyt voidaan saavuttaa täysimääräisesti, tulee automaation toimia myös pohjoisissa lumisissa ja jäisissä olosuhteissa.
– Hankkeen lopputulokset osoittavat, että jo nykyisillä teknologioilla voidaan ratkaista tieliikenteen automaation talviolosuhteiden haasteita. Ratkaisut kuitenkin tarvitsevat laajaa yhteistyötä ja keskustelua mm. standardoinnista. Tutkimuksissa yritykset esittivät lukuisia innovatiivisia ratkaisuja, joita tulee nyt viedä paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti markkinoille ja eri yhteistyöryhmiin keskustelevaksi, sanoo projektipäällikkö Niklas Fieandt Väylästä.
– Tieliikenteen automaation kokeiluja on kansainvälisesti ja Suomessakin käynnissä jo useampi. Nyt saamme ensimmäistä kertaa tarkemmin tietoa siitä, mitä vaatimuksia toiminnalle olisi talvisissa olosuhteissa. Traficomin myöntämiä testauslupia automaattisille ajoneuvoille on aikaisemmin pääosin käytetty kesäisissä olosuhteissa tehtyihin testauksiin, sanoo projektipäällikkö Ilkka Kotilainen Traficomista.
– Hankkeen aikana huomasimme, että tutkasensoreilla voidaan parantaa automaattisen ajoneuvon paikantamista. Kehitimme tienvarsille sijoitettuja muovisia reunapaaluja, joiden sisällä on tutkaheijastimia. Yli sadan reunapaalun testauksessa todettiin tutkaheijastimien toimivan hyvin testiajoneuvon nopeuden ollessa 80 km/h. Edessä olevat kuorma-autot sekä pöllyävä lumi heikensivät tutkaheijastimien havainnointia, kertoo Chris Händell Lapin AMK:n ja Roadscannersin työyhteenliittymästä.
– Ensimmäisissä testeissä kuljettajalle välitetyt varoitukset pysähtyneestä ajoneuvosta, eläimestä tiellä, kelistä sekä tietyöstä toimivat hyvin niin matkaviestinverkossa kuin lyhyen kantaman radiotekniikalla arktisissa olosuhteissa. Sää- ja keliolosuhteista varoittaminen sekä esimerkiksi porovaroitukset voisivat tuottaa hyötyjä tienkäyttäjille erityisesti pohjoisessa. Palveluiden teknisessä toiminnassa on kuitenkin vielä eroavaisuuksia, eivätkä ne ole yhteentoimivia yli rajojen ja eri palveluntarjoajien välillä. VTT:n automaattinen ajoneuvo Martti suoriutui testauksessa hyvin huolimatta pöllyävän lumen aiheuttamista haasteista sensoreiden havainnointiin, sanoo Risto Öörni VTT-ryhmittymästä, johon kuuluivat myös Dynniq, Indagon ja Infotripla.
Sensible 4 -yrityksen automaattiajoneuvon paikannuksessa päästiin keskimäärin noin 20 senttimetrin tarkkuuteen käyttämällä useita sensoreita, laserskannauksin kesä- ja talviolosuhteissa pistepilvistä luotuja virtuaalisia teräväpiirtokarttoja, satelliittipaikannusta sekä näiden tietoja hyödyntävää algoritmia.
– Automaattisen ajoneuvon etäohjauksen todettiin toimivan hyvin poikkeavissa tilanteissa, esimerkiksi jos tiellä on jokin este, joka ajoneuvon tulee kiertää, mikäli verkkoyhteys ajoneuvoon on riittävän hyvä. Yleistyvät ajoneuvojen välisen viestinnän palvelut ja 5G-verkkoteknologia parantavat tulevaisuudessa etäohjauksen hyödyntämistä, kertoo Harri Santamala Sensible 4:sta.
Lähde: Väylä