Ennen rengaskauppojen tekoa – tapahtuu se sitten kivijalkamyymälässä tai netissä – kannattaa perehtyä autolehtien tuoreisiin rengastesteihin.

EU-rengasmerkintä tarjoaa kuluttajille keinon vertailla renkaita polttoainetaloudellisuuden, märkäpidon ja vierintämelun perusteella. EU-rengasmerkinnällä pyritään lisäämään tieliikenteen turvallisuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä edistämällä mahdollisimman vähän melua aiheuttavien, polttoainetaloudellisten ja turvallisten renkaiden käyttöä. Turvallisuuden kannalta tärkein EU-merkintä koskee märkäpitoa.

Renkaiden ostajia ei pakoteta valitsemaan parhaat merkintäarvot omaavia renkaita, ja karu tosiasia onkin, että hinta on monelle ostajalle se kaikkein tärkein valintakriteeri. Näin siitä huolimatta, että auto on kiinni tiessä neljän kämmenen kokoisen pläntin kautta, joten näiden plänttien ominaisuuksien luulisi ohjaavan rengasvalintoja euroja enemmän.

Testimenestys ei kanna vuosia

Tekniikan Maailma 7/2020:n pääkirjoituksessa otetaan selväsanaisesti kantaa lehden välissä olevan mainosliitteen sisältöön. Lehti osoittaa hienoa ryhdikkyyttä kertomalla lukijoilleen, mitä mieltä se on vuosia vanhojen testitulosten käyttämisestä mainonnassa. Kyse on vuosina 2015–17 tehdyistä testeistä.

Vanhojen testimenestysten hyödyntäminen ei ole mikään uusi ilmiö varsinkaan rengastestien kohdalla. Mutta kuten pääkirjoituksessa todetaan, niin ”vaikka tuotteen nimi ei muutu, tuote voi muuttua”.

”Renkaissa kumiseos ja kuviointi ovat voineet muuttua, ja valmistusmaakin on voinut vaihtua. Ominaisuudet ovat voineet muuttua jopa ratkaisevasti, vaikka nimi on sama.” ”Suosittelemme, että ostaja ei tee valintaansa vuosia vanhojen testitulosten perusteella.”

Edullinen premium-tuote on harhaa

Renkaiden mainonnassa näkee myös sitä, että tuotteista tehdään premium-tasoisia kynällä. Testimenestys ei tule sattumalta, ja tosiasia on, että rengasvalmistajien kovaan ykkösryhmään kuuluvat lähinnä vain Bridgeston, Continental, Goodyear, Michelin ja Nokian Renkaat.

Väite renkaiden välisten laatuerojen merkittävästä supistumisesta ei saa tukea rengastesteistä. Esimerkiksi Auto Bildin tekemässä 50 kesärenkaan testissä iso rengasmäärä supistettiin 20:een kuivalla ja märällä radalla tehtyjen jarrutuskokeiden perusteella – jarrutuspitohan on tavalliselle autoilijalle renkaan tärkein turvallisuusominaisuus. 11 heikomman renkaan kohdalla todetaan, että niiden jarrutusmatkat ovat vaarallisen pitkät.

Kalliiden premium-merkkien lisäksi Auto Bildin Top 20 -ryhmään selvisi tällä kertaa myös useita kakkos- tai kolmostason halpismerkkejä, mutta kärkipaikoille niillä ei kuitenkaan ollut asiaa.

Tekniikan Maailman tuoreessa kesärengastestissä todettiin puolestaan yksiselitteisesti, että ”laaturengas on laaturengas, eikä halvemmilla ollut asiaa aivan kärkisijoille. Toisaalta keskihintaisten suorituskyky on yllättävänkin hyvä, ja niilläkin pärjää Suomen kesässä mainiosti, kunhan tiedostaa valitsemansa tuotteen jotkin rajoitukset. Halvinta mahdollista ei kannata valita, vaan ajaa mieluummin puoliväliin kuluneella laaturenkaalla vielä kesä – kunhan ottaa huomioon heikentyneet vesiliirto-ominaisuudet. Reippaasti kuluneet renkaat ovat Suomen kesässä vaaralliset. Siltä totuudelta ei pääse karkuun.”

Uusia renkaita ostaessa halvemmat renkaat voivat tuntua lompakon kannalta hyvältä vaihtoehdolta, mutta pidemmällä aikavälillä laaturenkaat ovat usein edullisemmat käytössä ja ennen kaikkea turvallisemmat. Parhaat ajoturvallisuuteen vaikuttavat ominaisuudet kulkevat useimmiten käsi kädessä renkaiden laadun ja hinnan kanssa.

Kuminastat irtoavat

Autolehtien rengastestit nousivat otsikoihin, kun Continental ilmoitti vetävänsä markkinoilta tuoreen testivoittajarenkaansa. Kyseessä on päättyneelle talvikaudelle lanseerattu IceContact 3 FlexStud -nastarengas, jossa on käytetty Continentalin omistuksessa olevan keskisuomalaisen Tikka Spikesin kehittämää kuminastaa.

Kyseinen rengas menestyi erinomaisesti viime syksynä julkaistuissa autolehtien talvirengastesteissä. Kuminastauutuus voitti esimerkiksi Tuulilasin ja ruotsalaisen Vi Bilägare -lehden yhteisen rengastestin, ja Tekniikan Maailma totesi sen toimivaksi tuotteeksi.

FlexStud-nastat eivät ole kuitenkaan pysyneet kiinni renkaissa, joten niillä varustetut renkaat on vedetty pois myynnistä, ja asiakkaille on luvattu korvata vialliset renkaat. Kuminastarenkaan kehitystyötä kuitenkin jatketaan.

On selvää, että merkittävälle rengasvalmistajalle on sattunut virhe, kun se ei ole testannut uutuuttaan riittävästi. Autolehtien rengastestaajia ei kuitenkaan kannata syyttää huolimattomasta työstä, sillä rengastesteissä ei pystytä ajamaan sellaisia kilometrimääriä, että tuollaiset asiat tulisivat ilmi.

Continentalin tapauksessa kyse ei ollut siitä, että testaajia olisi yritetty huiputtaa, mikä sekään ei ollut takavuosina ihan vierasta. Tällaisten ongelmien välttämiseksi testirenkaat ostetaan rengasliikkeistä, ja jos tämä ei tuotteen uutuuden vuoksi ole mahdollista, niin testirenkaan ja myyntiin tulleen renkaan vastaavuus varmistetaan heti, kun se on mahdollista – yleensä siis jo ennen testin julkistamista.