Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) kertoo ymmärtävänsä karavaanareiden ajatusmaailmaa. Hän totesi jo reilu vuosi sitten Liikenne- ja viestintäfoorumissa, että vapaus liikkua on vapauden kokemuksista tärkeimpiä ja että kaikki politiikka pitää suunnata vapauden lisäämiseen.

– Ja kuinka kävikään: kaksi viikkoa myöhemmin Suomi pantiin kiinni, Harakka letkauttaa Caravan-lehden erikoishaastattelussa.

– Oma ensiautoni oli Volvo 244, jolla saattoi lähteä ajelemaan kesäyöhön milloin vain. Vapaus on yksityisautoilun ylittämätön tunnekokemus.

Päästöjä pienemmiksi

Harakan johtama ministeriö on ohjannut fossiilittomman liikenteen tiekartan valmistelua. Suunnitelmalla pyritään puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä lähinnä tukien ja kannustimien avulla.

– Ilmastotavoitteiden pyrkimys ei ole rajoittaa ihmisten liikkumista vaan vähentää päästöjä. Niitä voidaan vähentää kaikissa liikkumismuodoissa, Harakka sanoo.

Matkailuajoneuvoja voi liikutella biopolttoaineilla hyvällä omallatunnolla siihen asti, kunnes uudet käyttövoimat yleistyvät.

Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen päästöistä, ja pääosaa matkailuajoneuvoista liikutellaan vielä dieselillä. Harakan mielestä karavaanimatkailu kuitenkin kestää tarkastelun ekologisesta näkökulmasta.

– Matkailuajoneuvoja voi liikutella biopolttoaineilla hyvällä omallatunnolla siihen asti, kunnes uudet käyttövoimat yleistyvät.

Päästötavoitteita kohti edetään aikataulussa.

– Valtio ei pyri rajoittamaan polttomoottoreita, vaan paremminkin autotehtaat ovat siirtymässä toisiin käyttövoimiin. Harva olisi vielä vuosi sitten uskonut, että 30 prosenttia ensirekisteröinneistä on ladattavia autoja, joten 700 000 ladattavaa henkilöautoa vuoteen 2030 mennessä on täysin mahdollinen tavoite.

Harakka haluaisi saatella liikkumispalvelut maassa niin hyvälle tolalle, että kaupungeissa voitaisiin luopua ykkösautosta ja maaseudulla kakkosautosta. Toive koskettaa kuitenkin painokkaasti henkilöautoilua.

– Suomi on pitkien etäisyyksien maa, mutta yllättävän iso osa matkoista on muutaman kilometrin reissuja. Ilmastotavoitteet täytettäisiin helposti, jos lyhyet matkat kuljettaisiin muilla tavoin.

Tieverkostoon isoja parannuksia

Valmisteilla on myös Suomen ensimmäinen valtakunnallinen, 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa valtion rahaa ohjataan liikenneväylien ja -ympäristön ylläpitoon yli hallituskausien.

– Jokainen hallitus tekee suunnitelmaan omat puumerkkinsä, mutta iso merkitys on jo perusväylänpidon rahoituksen korottamisella. Tämä hallitus lisäsi siihen 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Pitkään laiminlyödyn tieverkon korjausvelka kääntyy laskuun vuosikymmenen mittaan, mikä lisää myös liikenneturvallisuutta, Harakka sanoo.

Pitkän aikavälin strateginen asiapaperi vähentää ministerin mukaan myös siltarumpupolitikointia, jossa investointialoitteita ja -päätöksiä ohjaa päättäjien liiallinen kotiinpäin vetäminen.

Polttoaineen hinta ei nouse

Polttoaineen hinta on ikuisuusaihe, joka puhuttaa kaikki autoilijoita.

– Mielikuvissa polttoaine ei ole edullista koskaan, mutta hinta on sama kuin kymmenen vuotta sitten. Tämä hallitus ei ole hintaa korottamassa muuten kuin bio-osuuden maltillisella nostamisella, jolla on tuskin havaittava kustannusvaikutus, Harakka sanoo.

Valtio tulouttaa liikenteestä noin kahdeksan miljardia veroeuroa vuodessa, mutta uusien käyttövoimien myötä jää nähtäväksi, miten potti kerätään jatkossa.

– Ei ole olemassa mitään sääntöä, että tietty määrä euroja pitää kerätä nimenomaan liikenteestä. Jokainen hallitus on toki nostanut polttoaineveroa saadakseen valtion kassaan täytettä muiden menojen kattamiseksi, vaikka päästökauppa on paljon pienempi ja täsmällisempi työkalu.

Harakka nostaa esimerkiksi Kalifornian, missä päästökaupalla on ollut jo useamman vuoden laaja hyväksyntä.

– Siellä tuloja on ohjattu suoraan liikenteen sähköistämiseen ja latausinfran rakentamiseen. Hinnoittelu on läpinäkyvämpää, kun liikenteen tuloja ja menoja tarkastellaan toisiaan vasten.

Hyvä vaihtoehto mökille

Harakan mukaan karavaanimatkailu on osoittautunut poikkeusaikoina erityisen kestäväksi ratkaisuksi.

– On arvattavaa, että suosio vain kasvaa, kun kontaktit pitää rajoittaa omaan lähipiiriin turvallisessa ympäristössä. Kotimaan matkailun renessanssi ylipäänsä on ollut korona-ajan valopilkku. On upea juttu, että poikkeusoloissakin matkailu tuottaa taloudellista hyvää, joka muuten on jäänyt saavuttamatta, Harakka sanoo.

Karavaanimatkailun kulttuurissa on jotain hyvin kannatettavaa ja sympaattista. Matkailumuoto tarjoaa mahdollisuuksia heillekin, joilla ei ole esimerkiksi suvulta perittyä huvilaa.

Hänen mielestään matkailumuoto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kaikille varallisuudesta riippumatta.

– Hienoimmat ajoneuvot ovat tietysti todella arvokkaita, mutta karavaanimatkailun kulttuurissa on jotain hyvin kannatettavaa ja sympaattista. Matkailumuoto tarjoaa mahdollisuuksia heillekin, joilla ei ole esimerkiksi suvulta perittyä huvilaa.

Matkailuajoneuvoa hän pitää muutenkin hyvänä vaihtoehtona vapaa-ajan asunnolle.

– Mökkejä on kova paine muuttaa vakituisiksi asunnoiksi. On iso kysymys, pitääkö yhteiskunnan kustantaa kesäasukkaille ympärivuotiset infrat verrattuna siihen, että on kulkuneuvo, joka tulee ja menee eikä vaadi keneltäkään mitään.

Harakan omat kokemukset leirintämatkailusta ovat jääneet vähiin.

– Lapsuudessa telttailimme esimerkiksi Kolilla ja Imatralla, mutta sittemmin matkailuajoneuvoissa on tullut vietetyksi aikaa lähinnä rokkifestareiden backstagella. Matkailuautojahan ovat monet hyödyntäneet myös vaalikampanjoinnissa.

Harakka nostaa esille edesmenneen puoluetoverinsa Pertti Paasion, joka oli vannoutunut karavaanari.

– Hänen hautajaisissaan viime kesänä teema oli vahvasti esillä. Pepe symboloi karavaanimatkailun lämminhenkisyyttä.

Harakalle luovutettiin huhtikuussa SF-Caravan ry:n 10 000. ajotaitomerkki. Katso ylläolevalta videolta, miten ministeri suoriutui ajopäivästään.

Kuvat: Pauli Salokangas
Video: Pauli Salokangas ja Pauli Reinikainen