Italialainen Autohome on tehnyt auton katolle katto- ja taakkatelineiden päälle pystytettäviä kattotelttoja jo vuodesta 1958 alkaen, ja vastaavia majoitusratkaisuja on vuosien saatossa tehnyt moni muukin teollinen ja yksityinen valmistaja. Pikatyypitimme Minin lisävarustevalikoimaan tulleen Autohomen kattoteltan.

Kattotelttojen historia ja yleisin käyttötarkoitus liittyvät maastureihin ja erähenkiseen elämään – villieläimet eivät pääse kovin helposti auton katolla olevaan telttaan. Lisäksi teltat soveltuvat eläinten tarkkailuun ja kuvaamiseen, ja todennäköisesti niitä on käytetty/käytetään myös metsästykseen.

Tämä erähenkisyys näkyy myös kattotelttabisneksen pioneereihin lukeutuvan Autohomen tarjonnassa. Italialaisyrityksellä on tällä hetkellä seitsemän erilaista kattotelttamallia, ja niistä neljässä teltta sijoitetaan Land Roverin, Jeepin tai vastaavan maasturin katolle niin, että se ulottuu osittain auton yli takana, edessä tai sivulla – osa teltasta on siis niin sanotusti tyhjän päällä. Yksi näistä ”maasturimalleista” on Overcamp, joita voi laittaa katolle kaksi vieretysten. Näissä vaativissa olosuhteissa käytetyissä ja käytettävissä teltoissa katto ja seinät ovat kangasta.

Pohja ja katto lasikuitua

Kolmessa muussa Autohomen mallissa teltta on ulkoisesti kuin suksiboksi, eli siinä on lasikuidusta valmistettu kuva pohja ja katto. Columbus-mallissa vain teltan takapää nousee ylös, joten sen sivuprofiili on kolmio. Tästä henkilöautoihinkin sopivasta mallista on kolme kokovaihtoehtoa, joista suurimman kerrotaan sopivan kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle.

Autohomen Maggolina- ja Airtop-malleissa katto nousee kokonaan ylös, eli teltta on avattuna laatikko. Kun teltta avataan, sen sivu- ja päätyseinät nousevat katon mukana pystyyn. Molemmissa malleissa lienee kulmissa metalliset tukipilarit, jotka oikenevat ja menevät nippuun kaasupumpun avustamana. Todella pitkän historian omaavasta Maggiolinasta on peräti 32 malliversiota.

Mini tarjoaa nyt Maggolina-kattoteltan lisävarusteena Cooper SE Countryman ALL4 -hybridiin ja Cooper SE -sähköautoon. Teltta ei tosin löydy ainakaan helposti Minin nettisivuilta, ja sen hinta pitää laskea kattotelttamallien hinnoista. Maahantuojan tiedotteen mukaan teltta nostaa hybridimallin lähtöhinnan 43 835:stä 47 660 euroon ja sähköauton hinnan 38 661:stä 42 486 euroon, eli se maksaa 3 825 euroa. Kattokaiteiden ja taakkatelineiden myötä teltan hinta nousee yli 4 000 euron.

Telttaillaan katolla

Pakattuna kattoteltta on sulavan näköinen – kiilamaisen telttaboksin korkeus on 20–30 senttiä. Virtaviivaisesta muodosta huolimatta on selvää, että auton massaa kasvattava teltta lisää auton polttoaineenkulutusta. Telttaa ei siis kannata kuljettaa katolla turhaan, ja sen varastointi onnistuu parhaiten, jos sen saa vinssattua autotallin tai -katoksen kattoon.

Minin sallittu kattokuorma on 75 kilogrammaa. Harvalle henkilöautolle ilmoitetaan sallittu kattokuorma silloin, kun auto on paikallaan, eikä Mini tee tässä suhteessa poikkeusta.

Miniin tarjottavan kattoteltan ja taakkatelineiden yhteismassa lähentelee suurinta sallittua kattokuormaa, sillä maahantuoja kertoo teltan painavan 58 kiloa. Tehdas kuitenkin lupaa, että Minin telineet kestävät hyvin kahden aikuisen ja teltan painon – tämä tarkoittaa yli 200 kilon kattokuormaa. Teltan varustukseen kuuluvien alumiinitikkaiden painoraja on 120 kiloa.

Teltta on yhteydessä autoon vain taakkatelineen ja kattokaiteiden välityksellä, joten mikään ei estä esimerkiksi ajamasta teltta avattuna. Normaali ajaminen teltta pystyssä ei tietenkään ole millään tavalla järkevää, mutta autoa on siis mahdollista liikutella telttailun aikana.

Nopeasti pystyyn

Miniin myytävässä teltan kotelossa on edessä yksi ja takana kaksi pikalukkoa, joten teltan ”pystytys” sujuu todella nopeasti. Katto vedetään alas edessä ja takana olevilla naruilla. Yksin reissaava saa kyllä teltan pakettiin, mutta kaksi henkeä hoitaa homman sutjakammin. Kankaiden reunojen ja alasvetonarujen tuppaaminen kotelon reunojen alle vie enemmän aikaa kuin teltan avaaminen.

Teltta on siis helppo avata, eli majoittuminen sujuu nopeasti. Kevyiden alumiinitikkaiden pituus on 130–215 senttiä, ja Minin kohdalla sopiva tikkaiden pituus on pari metriä. Paljaille jaloille tikkaiden puolat ovat ikävät, joten ylös kapuaa mieluusti kengät jalassa. Kenkiä ei kuitenkaan tarvitse sijoittaa patjalle, sillä patjan kulmissa on kolot, joihin kulmatuet taittuvat, kun katto vedetään alas.

Molemmilla sivuilla on nousemisen mahdollistava reilun kokoinen oviaukko. Molemminpuolisin vetoketjuin varustettu ovikangas on kiinnitettävissä rullalle, ja sama voidaan tehdä oven sisäpuoliselle hyttysverkolle. Molemmissa päädyissä oleva puolikaaren muotoinen verkkoikkuna on varustettu vetoketjullisella sisäkankaalla.

Boksin pohja on kulmia lukuun ottamatta katettu noin kahdeksan senttiä paksulla kangasverhoillulla patjalla. Miellyttävän pehmeältä tuntuvan patjan pituus on 203 senttiä ja leveys 120 senttiä. Istumakorkeutta teltassa on aikuiselle riittävät 83 senttiä. Katossa on pehmeä sisäverhoilu, mikä vaimentaa osaltaan sateen ropinaa.

Koeajomallin teltassa oli katon toisessa päässä tavaraverkko, kaksi tarrakiinnikkeistä ”seinälokerikkoa” ja lukuvalo. Alumiinitikkaat mahtuvat suljettuna olevaan telttakoteloon, mutta juuri mitään muuta tavaraa sinne ei mahdu – eikä ole kattokuorman kasvun vuoksi edes syytä pakata. Tikkaat kannattaa ehkä nostaa yöksi sisälle telttaan – vaikkei se kovin käytännöllistä olekaan – ettei jollekin ohikulkijalle tule mieleen tikkaiden poistaminen pienenä käytännön pilana.

Vaikka pikatyypitys tehtiin Minillä, kyseessä ei ollut mikään Miniä varten tehty kattoteltta. Ennen kuin oman auton katolle hankkii Autohomen tai jonkun muun valmistajan teltan, pitää selvittää autolle hyväksytyt kattokuormat.

Kattoteltan plussat ja miinukset

Plussia

• teltan pohjan alla ei ole käpyjä eikä muita epätasaisuuksia
• telttapaikka löytyy sieltä, mihin auton saa parkkiin
• teltan pystytys ja kasaaminen hoituvat helposti

Miinuksia

• hinta
• vaikutus polttoaineenkulutukseen
• säilyttäminen telttailukauden ulkopuolella