Suomalaiset ajavat aiempaa parempikuntoisilla renkailla, ja aiempaa harvemmin kesäkeliin sopimattomilla nastattomilla talvirenkailla – ainakin 24:llä eri paikkakunnalla viikolla 37 järjestetyn Rengasratsia-turvallisuuskampanjan tulosten perusteella.

Rengasratsia-viikon aikana tehdyn viiden paikkakunnan esiotannassa huonokuntoisilla renkailla ajoi 6,6 prosenttia 1 558 autoilijasta. Edellisenä tutkimusvuotena 2018 samoilla paikkakunnilla huonokuntoisilla renkailla ajoi 8,8 prosenttia autoilijoista.

Rengasratsiassa seurattiin renkaiden urasyvyyttä ja rengaspaineita. Huonokuntoisiksi katsottiin renkaat, joiden urasyvyys oli 2 mm tai alle. Laki vaatii kesärenkaalta 1,6 mm urasyvyyden, mutta vesikelillä ajettaessa jo 4 mm syvät urat vaativat tarkkuutta ja nopeuden alentamista.

Vain noin kämmenen kokoinen alue renkaassa pitää auton kiinni tiessä. Urien tehtävänä on ohjata vesi renkaan ja tien välistä pois. Matalat urat eivät sitä tee, jolloin myös vaara joutua hallitsemattomaan vesiliirtoon kasvaa.

Turvaa ja säästöä

Samalla akselilla olevien renkaiden paine-erot olivat tämän vuoden Rengasratsiassa pienempiä kuin aiemmin. Valtaosalla asiat olivat kunnossa, mutta yli 0,5 barin paine-eroja löytyi 3,5 prosentista otoksen autoista.

Keskenään eripaineiset renkaat vaikeuttavat auton hallintaa erityisesti äkkitilanteissa ja kasvattavat polttoaineen kulutusta.

Matala rengaspaine kuluttaa rengasta ja kasvattaa vierintävastusta. Liian matala rengaspaine lisää yhden kuljettajan polttoainekuluja keskimäärin 10 euroa kuussa. Lisäksi polttoaineen lisäkulutus aiheuttaa turhia hiilidioksidipäästöjä pelkästään Euroopassa lähes 20 miljoonaa tonnia.

Lähde ja kuvat: Autorengasliitto