Alle viidessä vuodessa kansallispuistojen kävijämäärä on kaksinkertaistunut. Vuonna 2021 kansallispuistoissa vierailtiin Metsähallituksen julkistamien tuoreiden tilastojen mukaan peräti 4 017 700 kertaa. Lisäksi esimerkiksi valtion retkeilyalueilla ja Inarin ja Napapiirin retkeilyalueilla vierailtiin lähes 600 000 kertaa.

Kun verrataan ennätyksellisen hypyn tuoneeseen vuoteen 2020, kansallispuistoissa oli käyntejä vajaa 60 000 enemmän. Se tarkoittaa maltillista 2 prosentin kasvua, mutta toki vuoteen 2019 nähden kasvua on peräti 25 prosenttia.

Keskimääräinen patikkamatka oli kävijätutkimusten perusteella 8 kilometriä, pyöräilymatka 20 kilometriä ja purjehdus- tai melontamatka 25 kilometriä.

Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 306,1 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutus 2 420 henkilötyövuotta. Vaikutus kuitenkin jakautuu epätasaisesti maan eri osien välillä ollen suurempia matkailualueilla, joissa viipymä on pidempi ja palveluita enemmän.

Kasvu painottui pohjoiseen

Vuoteen 2020 verrattuna suurin kasvu käyntimäärissä oli Lapissa ja Koillismaalla. Etelän kohteissa oli laskua, mutta määrät olivat kuitenkin korkeampia kuin pandemiaa edeltävänä aikana.

Lapin kansallispuistoihin tehtiin 1,76 miljoonaa käyntiä – 20 prosenttia ja yli 287 000 vierailua enemmän kuin vuonna 2020.

Pohjoisen kasvun takana oli muun muassa voimakkaasti kasvanut kotimaan matkailu ja etätyön tekeminen kansallispuistojen läheisyydessä. Luvuissa näkyy myös kansallispuistojen ennätyksellinen suosio nyt myös kesäkohteina. Se on hyvä asia pohjoisen matkailulle, jossa ympärivuotisuudessa on perinteisesti ollut haasteita.

Suomen 40 kansallispuistossa käyntejä oli keskimäärin noin 100 000. Suosituimpana jatkoi Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jonne tehtiin lähes 700 000 käyntiä. Toiseksi suosituin oli Urho Kekkosen kansallispuisto 446 300 käynnillä, kolmantena oli pääkaupunkiseudun retkeilyhelmi Nuuksio 314 500 käynnillä. Seuraavina olivat Koli, Oulanka ja Pyhä-Luosto.

Lähde: Metsähallitus