Nastojen määrät saavat poiketa ajoneuvon eri renkaissa enintään 25 prosenttia sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten.
Talvirengaspakko koskee henkilö- ja pakettiautoja sekä alle 3,5-tonnisia matkailuautoja. Yli 3,5-tonnisissa matkailuautoissa pitää olla talvirenkaat ainakin vetävillä akseleilla. Nastallisia renkaita saa käyttää 1.11.2017–9.4.2018.
Jos vetoautossa on kitkarenkaat, matkailuvaunussa pitää olla kitka- tai nastarenkaat, mutta jos vetoautossa on nastarenkaat, myös matkailuvaunussa pitää olla nastarenkaat.
Trafin tuoreessa tutkimuksessa kartoitettiin kuluneiden nastarenkaiden kuntoeroja ja niihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että autoilijat hankkivat uudet nastarenkaat liian myöhäisessä vaiheessa. Vanhoissa nastarenkaissa saattaa vielä olla kohtuullisesti urasyvyyttä jäljellä, mutta nastat ovat irronneet tai kuluneet loppuun.
Tutkimusotokseen valittiin viidessä rengashotellissa kausisäilytyksessä olevia rengassarjoja, joiden kulunein rengas oli urasyvyydeltään 4–7 mm. Tutkitut nastarenkaat olivat urasyvyydeltään keskimäärin 6,1 mm, mutta nastojen osalta niissä havaittiin pahoja puutteita.
Useimpien rengassarjojen huonoimmassa renkaassa ehjiä nastoja oli jäljellä alle 60 prosenttia alkuperäisestä määrästä. Noin kahdessa kolmasosassa tutkituista rengassarjoista oli liian suuret, yli 25 prosentin erot nastojen määrissä.
Rengassarjojen kuntoerot ovat kasvaneet. Tämä johtuu etuvetoisten autojen yleisyydestä ja viimeaikaisista talviolosuhteista. Etuvetoisella autolla eturenkaiden kumi kuluu nastoja nopeammin, jolloin nastan ulkonema kasvaa ja sen kärki voi lopulta katketa. Vapaasti pyörivissä takarenkaissa taas nastat kuluvat kumia nopeammin, jolloin nastan ulkonema voi pienentyä liikaa.
Erityisasiantuntija Keijo Kuikka Trafista näkee, että nastarenkaiden tasainen kuluminen on tavoiteltavaa liikenneturvallisuuden, ympäristön ja taloudellisuuden kannalta. Hän kannustaa rengasvalmistajia edelleen kehittämään ideaa, jossa vetorengas ja vapaasti pyörivä rengas suunniteltaisiin erilaisiksi.
Tutkimuksessa esitetään, että nastarenkaiden paikkoja pitäisi kierrättää jopa 3 000 ajokilometrin välein kuntoerojen tasaamiseksi, jos etuvetoisella autolla ajetaan pääasiassa paljaalla asfaltilla. Mikäli kuntoerot pääsevät kasvamaan suuriksi, paremmat renkaat tulisi asentaa taka-akselille.
– Hyväkuntoiset renkaat voivat auttaa ja tuoda merkittävästi pelivaraa yllättävissä tilanteissa. Ajotilanne voi muuttua äkkiä, vaikka kuljettaja olettaisikin ajavansa renkaisiin ja olosuhteisiin nähden turvallisella nopeudella. Ajonvakautusjärjestelmä on parantanut turvallisuutta auton hallinnassa pitämisen suhteen, mutta sekään ei toimi tehokkaasti, jos pitoa ei ole tarjolla, arvioi OTIn liikenneturvallisuustutkija Esa Räty.