Tavallisten henkilöautojen koria ja alustaa on muotoiltu ilmanvastuksen alentamiseksi. Sen ansiosta alttius tuulelle vähenee,  ja sekä polttoaineenkulutus että hiilidioksidipäästöt pienenevät. Matkailuajoneuvojen osalta tilanne on toisenlainen. Mukavuustekijöiden myötä onnettomuusriskit tuuliolosuhteissa kasvavat.

Matkailuajoneuvojen korimuotoilussa asumiseen liittyvät seikat ovat ensisijaisia. Mukavuutta halutaan lisää. Se kasvattaa ajoneuvon kokoa – pituutta, korkeutta ja leveyttä. Samalla ajoneuvon muodostama tuulipinta kasvaa. Voimakas tuuli ja tuulenpuuskat ovat jossain määrin jopa kasvattaneet onnettomuusriskejä.

Varoitus kovasta tuulesta ja myrskystä

Säätiedotusten yhteydessä varoitukset voimakkaista tuulista ja tuulenpuuskista ovat varsinkin kesän jälkipuoliskolla ukkosten myötä yleistyneet. Mutta vaaratilanteet eivät liity vain ukkoseen. Tuuli saattaa olla matkailuajoneuvolla liikkuvalle todellinen yllättävä riski.

Suomessa myrskyksi kutsutaan tilannetta, jossa tuulen nopeus ylittää kymmenen minuutin keskiarvona nopeuden 21 m/s (noin 76 km/h). Lukema on kansainvälistä arvoa pienempi, sillä se alkaa tuulen nopeudesta 25 m/s (90 km/h).

Puuskittainen tuuli

Maaliskuun lopulla Ilmatieteen laitos kertoi, että Kittilässä mitattiin tuulen puhaltaneen jopa 28 metriä sekunnissa. Mutta useilla paikkakunnilla Etelä- ja Keski-Suomessa tuulenpuuskat yltivät 20–25 metriin sekunnissa. Puita kaatui sähkölinjoille, minkä seurauksena ne sähköt katkesivat. Myös junaliikenne häiriintyi.

Vaikka keskituuli ei yltäisikään myrskyksi, tuulenpuuskissa tuulen nopeus voi Suomessakin yltää jopa 30 metriin sekunnissa. Ulkomailla lukemat voivat olla tuntuvasti tätä suurempia.

Kesäkuussa ja nyt lisääntyvästi heinäkuun lopulla on varoitettu Suomessa maan eri puolilla liikkuvia varautumaan voimakkaisiin ukkosiin. Niiden yhteydessä esiintyy voimakkaita tuulia. Runsaan sateen ja salamoinnin lisäksi on ennakoitu taivaalta tulevan jopa rakeita.

Voimakas puuskittainen tuuli ja matkailuajoneuvojen onnettomuusriskit:

– Puuskittainen tuuli siirtää äkillisesti ajoneuvoa sivuttaissuunnassa, jolloin se voi ajautua osittain tai kokonaan vastaantulevalle ajoradalle tai ulos tieltä
– Jos tienpinta on liukas sateen, lumen tai jään alentaessa renkaan ja tienpinnan välistä kitkaa, kuljettaja saattaa menettää ajoneuvon hallinnan kokonaan.
– Kun auton suoraviivaista etenemistä sivutuulessa on hallittu rattia kääntämällä tuulen vastaiseen suuntaan, tuulen loppuessa ajoneuvon liike ohjattuun suuntaan jatkuu, jollei kuljettaja korjaa nopeasti ohjauskulmaa.
– Ajoneuvon korkeus ja painava lasti auton yläkaapeissa sekä takatallissa muuttavat auton optimaalista painonjakautumaa. Ajoneuvon alttius voimakkaisiin liikkeisiin tuulenpuuskissa lisääntyy tuntuvasti .
– Jos matkailuauton taka-askelin raideväli on selvästi suurempi kuin etuakselin, ajoneuvon etupyörät voivat joutua kaarteissa eri ajouraan kuin taka-akseli. Yllättävä puuskittainen tuuli on kokeneellekin kuljettajalle todella haasteellinen tilanne.
– Kuluneet renkaat ja liian matala renkaiden ilmanpaine lisäävät auton heilahteluriskiä sekä vaikeuttavat auton hallittavuutta.
– Liukkaalla tienpinnalla voimakas sivu- tai puuskittainen tuuli vaikuttavat auton sivuttaispitoon paljon enemmän kuin renkaiden ote tienpinnasta. Pahimmillaan kitka on niin vähäinen, ettei kuljettaja kykene ohjaamaan auton liikettä ajoradalla rattia kääntämällä lainkaan.
– Kun matkailuvaunun raideväli on usein tuntuvasti suurempi kuin henkilöauton, urateiden kaarteet ovat puuskatuulella erittäin vaarallisia.
– Puuskaisella tuulella ohittaminen on vaarallista. Jos ohitettava on linja-auto tai kuorma-auto, ne muodostavat sivutuulella tuulensuojan. Se loppuu kuitenkin heti, kun ohittava ajoneuvo sivuuttaa ohitettavan.
– Voimakas tuuli ei tunnu ajettaessa metsässä kulkevalla tiellä. Sen sijaan avoimella alueella tuli tarraa autoon heti, kun metsän vaikutus tuulensuojana lakkaa.
– Tuulisella säällä kannattaa matkailuautoilijan kääriä etukatos kokoon.  Vaikka katos olisi ankkuroitu myrskyliinalla maahan, tuuli tempoo jatkuvasti kiinnitysnaruja löystyttäen niitä. Sateella maaperä lisäksi pehmenee. Jos tuulenpuuska tarttuu katokseen, ankkurointi lopulta pettää. Katos tukijalkoineen lentää ajoneuvon katolle, ja sen seurauksena syntyy helposti tuntuvia vahinkoja omalle ajoneuvolle sekä mahdollisesti lähistöllä oleville leiriytyjille.

Onnettomuusriskien lisäksi voimakas vasta- tai sivutuuli sekä puuskittainen tuuli lisäävät matkailuajoneuvojen polttoaineenkulutusta tuntuvasti. Ajonopeuden alentaminen kannattaa oman turvallisuuden lisäksi myös taloudellisesti. Siksi hyvin hankalissa tuuliolosuhteissa kannattaa pitää ajotauko.

Kuinka tuulenpuuskat syntyvät?

Tuuli syntyy, kun ilmamassat alkavat virrata suuren ilmanpaineen alueelta sinne, missä ilmanpaine on ympäristöä pienempi. Ilmamassojen  liike ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Maapallon pyörimisliikke kääntää tuulia pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle. Kiertymiseen vaikuttaa myös kitka, joka on maalla suurempi kuin merellä.

Maapallon kiertoliike ei kuitenkaan selitä sitä, miksi paikallisen tuulen suunta tai voimakkuus usein muuttuvat. Syynä voi olla muun muassa ilmakerrosten epävakaus. Lähellä maanpintaa ilmaan kohdistuu suurempi kitka kuin korkeammalla. Kaikissa ilmakerroksissa ei siksi tuule yhtä lujaa ja tuulen suunta voi olla eri korkeuksilla erilainen. Matalapaine ei täyty tasaisesti vaan puuskittain.

Ilma liikkuu myös pystysuoraan. Kun ilma jäähtyy, ilman sisältämä kosteus alkaa tiivistyä pilviksi. Jos korkealla oleva nopeasti liikkuva ilma alkaa vajota, se saa aikaan myös tuulenpuuskia. Puuskittaisen tuulen suunta voi myös olla korkeammalla erilainen kuin maanpinnassa puhaltavan jatkuvan tuulen. Esimerkiksi tornitalon juurella voi esiintyä voimakkaita puuskia, kun rakennus pakottaa ilmamassat kääntymään kohti maanpintaa.