Vankkurihymiö on SF-Caravan ry:n kehittämä laatujärjestelmä.

– Sen tarkoitus on parantaa leirintäalueiden tasoa, turvallisuutta, hoitoa ja hallintoa. Alueen ei tarvitse olla viiden tähden alue, vaan olla turvallinen ja että sen asiat hoidetaan säädösten ja lain mukaisesti, Hannu Kivikoski kertoo.

Kivikoski on yksi kolmesta SF-Caravanin asiantuntijasta, jotka tekevät Vankkurihymiö-auditointeja eri puolilla Suomea.

Vankkurihymiötä hakeva leirintäalue saa ensin täytettäväksi lomakkeen, jonka jälkeen sovitaan turvakävelystä.

– On turha pelästyä, vaikka auditoitavia kohteita on paljon. Yleensä pääosa asioista on jo kunnossa ja puutteet sellaisia, että ne on helppo hoitaa kuntoon. Onpa joskus joitakin asioita korjattu jo heti kävelyn aikana, Kivikoski jatkaa.

Mahdolliset puutteet kirjataan ylös, ja sovitaan toteutusaikataulusta. Kun asia on kunnossa, asiantuntijat tekevät esityksen tunnuksen myöntämisestä SF-Caravanin liittohallitukselle, joka käsittelee ne kokouksessaan syksyllä. Hyväksymisen jälkeen alue on oikeutettu käyttämään Vankkurihymiö-tunnusta. Hymiöt merkitään myös Leirintäoppaaseen alueen tietojen yhteyteen.

Vankkurihymiö on kerrallaan voimassa kolme vuotta. Viimeisenä vuonna sille haetaan jatkoa.

– Auditoinnit tehdään yleensä kesäaikaan, mutta pelkkiä turvakävelyitä suositellaan tehtäväksi myös talvella. Ulkopuolinen näkee helpommin sellaiset asiat, joita on mahdollisesti meinattu jo pitkään, Kivikoski jatkaa.

Konsultoivaa ja kannustavaa palautetta

Turvakävelyn aikana katsotaan esimerkiksi sammuttimien paikat, turvavälit, saunojen kaiteet ja lattioiden liukkaudet sekä sähköjohdot.

Auditoinnissa tutustutaan myös leirintäalueen hallinnollisiin asioihin ja katsotaan, ovatko vero-, palkka- ja muut työnantajan rooliin liittyvät asiat kunnossa.

– Myös talkoolaisten turvallisuudesta on huolehdittava, ja laitteille on löydyttävä käyttöohjeet ja tarvittavat turvavälineet, Kivikoski lisää.

Alueella turvakävely alkaa sisääntulosta alueelle.

– Asiakkaiden matkustajailmoitukset eivät saa jäädä minnekään lojumaan, vaan niitä pitää säilyttää asianmukaisesti. Alueen hoitajan asun tulee olla näkyvä ja ensiapuvälineiden saatavilla.

Ilmoitustaululta tulee löytyä muun muassa aluekartta, osoite koordinaatteineen sekä tieto mistä mahdollinen defibrillaattori löytyy.

– Sekin kannattaa mainita, kauanko avun saaminen alueelle normaalisti kestää. Osoite koordinaatteineen pitää merkitä myös rannan ilmoitustaululle.

Ajoväylien tulee olla vapaat, ja niiden nimeämistä suositellaan kuten myös paikkojen numeroimista.

– Alueiden nopeusrajoitussuositus on 10 kilometriä tunnissa. Myös muiden opasteiden ja symbolien on oltava sellaisia, että ne ymmärretään yli kielirajojen. Vieraskielisen on mahdoton ymmärtää, mitä sana talousvesi tarkoittaa. Juomavesi tulee merkitä vesilasi- ja hanasymbolilla.

Huoltokirjan täyttämisen oltava arkipäivää

Auditoinnissa kiinnitetään huomiota vastuullisuuteen, joka tarkoittaa esimerkiksi liikuntarajoitteisten huomioimista.

– Aika vähän on sellaisia saunoja, joihin pääsee pyörätuolilla. Sitä ei edellytetä, mutta se olisi suotavaa. Suihkuun ja vessaan on päästävä, Kivikoski lisää.

Myös laiturin vesisyvyys tutkitaan ja leikkialueet tarkistetaan.

– Tarvittaessa esimerkiksi kielletään hyppääminen. Sillä turvataan alueen pitäjän selustaa ja jaetaan samalla tietoa asiakkaille. Leikkilaitteille on määritelty turvaväli, ja jos alustassa ei ole riittävästi turvahiekkaa, on oltava kumimattoa.

Hyväksytyiltä alueilta edellytetään myös huoltokirjaa. Kaikki alueeseen liittyvät toimenpiteet tulisi merkitä ylös.

– Usein jää tekemättä merkintä siitä, mitä on tehty. Näiden dokumenttien päivittämisen pitäisi olla arkipäivää ja jalkautettu toimihenkilöille.

Liian suvaitsevaisia kitisijöille

Alueilla myös usein lainataan erilaisia laitteita.

– Vaikka veneen tai sup-laudan käyttäminen ei maksaisi mitään, se on vuokraamista. Silloin vuokranantajan on huolehdittava tarvittavista turvavälineistä eli pelastusliiveistä. Niitä ei tarvitse pakottaa pukemaan, mutta ne on annettu käyttöön, Kivikoski tarkentaa.

Nuorimpien lainaajien kanssa on syytä olla tarkkana.

– Sup-laudan alaikäisen hakijan mukana on oltava aina mukana aikuinen, eli lapsille välineitä ei saa antaa.

Osassa alueita on ryhdytty rakentamaan sähköpaikkoja parkkipaikalle.

– Sähköautojen lataaminen ei sisälly leirintämaksuihin. Niihin liittyvät vain asumiseen kuuluvat sähköt.

Auditoijat huomioivat myös etutelttojen ja katosten turvallisuuden.

– Etuteltoissa ei saa käyttää tavallisia jääkaappeja ja mikroaaltouuneja. Ne ovat sisäkäyttöön tarkoitettuja laitteita. Ainoastaan retkijääkaappeja saa käyttää ulkona.

Sähkölaitteiden käytön valvontaa helpottaa, kun järjestyssääntöihin ja kausipaikkasopimuksiin tehdään asiasta kirjaus. Sopimuksiin kannattaa sisällyttää myös velvollisuus kaasujärjestelmän koeponnistuksesta parin vuoden välein.

– Alueen pitäjän velvollisuus on huolehtia turvallisuudesta. Ei saa olla liian hellä näissä asioissa eikä pelätä kitinää tai suuttumista. Asiat asioina. Jos joku ei sääntöihin suostu, voi pakata vehkeensä ja lähteä, Kivikoski täräyttää.

Talvella alueilla on omat ongelmansa.

– Usein ilmoitetaan, että omatoimiaikana ei ole talvikunnossapitoa. Kiinteistön hoitaja on kuitenkin vastuussa kiinteistön hoitamisesta, eli jos alueelle saa tulla viikonloppuna, kaduille pitäisi löytyä hiekkaa ja valojen tulisi olla päällä.