Suomessa yli neljännes kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on humalassa ajaneen kuljettajan aiheuttamia. Esimerkiksi Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on useasti esittänyt alkolukon käytön laajentamista onnettomuuksien vähentämiseksi. Alkolukkojen rooli on kuitenkin Suomessa yhä vähäinen.

Alkolukkolaki Suomeen saatiin jo vuonna 2016. Se koskee alkolukolla valvottua ajo-oikeutta, terveysperusteista alkolukkoehdolla myönnettävää ajo-oikeutta sekä tilausajoina suoritettavia koulu- ja päivähoitokuljetuksia.

Alkolukko estää auton käynnistyksen, jos kuljettajan uloshengitysilman alkoholipitoisuus on vähintään 0,10 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Käynnistyksen estolle asetettu raja vastaa noin 0,2 promillen alkoholipitoisuutta.

Valvottu ajo-oikeus tunnetaan melko heikosti

Poliisilta pyydettävä alkolukkoajokortti eli alkolukolla valvottu ajo-oikeus voi tulla kyseeseen, jos kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta alkoholin takia. Tai tilanteissa, joissa alkoholin jatkuvan väärinkäytön vuoksi tavallista ajokorttia ei voida myöntää (terveysperusteisuus).

Sitten asennuttamalla alkolukko ja muutoskatsastamalla auto on mahdollista päästä nopeammin jatkamaan ajamista, selvin päin. Valvottu ajo-oikeus ei kuitenkaan vaikuta rattijuopumuksesta tuomittavaan rangaistukseen.

– Eli jos esimerkiksi saisin kaksi kuukautta ehdotonta ajokieltoa, minulla olisi mahdollisuus hakea sen sijaan alkolukkoajokorttia. Tällöin en saa ajo-oikeutta takaisin sen kahden kuukauden päästä, vaan minun on pidettävä alkolukkoa poliisin määräämä pidempi koeaika. Eli pääsee nopeammin takaisin rattiin, jopa muutamassa päivässä, mutta pitää olla pidempään valvotussa tilanteessa alkolukon kanssa, taustoittaa yhden alkolukkoja kauppaavan yrityksen, Dignitan, Suomen ja Baltian toiminnoista vastaava Sampsa Köykkä.

Traficomin vetämä ajokieltotyöryhmä esitti vuosi sitten, että 0,5–1,2 ‰ rattijuopumuksesta seuraisi aina vähintään vuoden ajokielto ja törkeästä rattijuopumuksesta (yli 1,2 ‰) vähintään kahden vuoden ajokielto. Työryhmä ehdotti, että alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kesto vastaisi ajokiellon pituutta, kuten muissa Pohjoismaissa.

Mikä jarruttaa alkolukkojen yleistymistä?

Ajokieltotyöryhmän laatiman muistion mukaan yksi merkittävä syy alkolukkojen valitsematta jättämiseen on kustannuksissa.

Hinta ei liene kuitenkaan kaikille liian kova. Dignitan Köykkä kertoo, että esimerkiksi heidän laitteitaan on asennettu jonkin verran myös yksityishenkilöiden matkailuautoihin – täysin vapaaehtoisuuden pohjalta.

– Tällaisissa tapauksissa suurin osa haluaa ostaa laitteen itselleen eikä vuokrata. Meillä alkolukko maksaa 1250 euroa. Sen asentaminen autoon maksaa noin 300 euroa, ja kalibroinnit maksavat noin 50 euroa per kerta. Ne tehdään Traficomin hyväksymillä asennuspisteillä, joita on Suomessa noin 100. Kalibrointi hoituu 10–15 minuutissa.

– Jos lasketaan kustannuksia ja hyötyjä, jokainen voi laskea hintoja juuri niin kuin haluaa. Mutta jos laite estää liikennevahingon tai rattijuopumuksesta tulevat seuraamukset, alkolukko voi olla myös investointi.

Köykän mukaan alkolukot ovat toimintavarmoja, mutta niissä on silti varalla pin-koodi. Se syöttämällä alkolukko voidaan ohittaa muutamaksi tunniksi, ja sitten laite saadaan vietyä asennuspisteelle tutkittavaksi. Pin-koodi voidaan syöttää vain kerran.

Jos laite on täysin vapaaehtoisesti itselle ostettu, monia asetuksia voidaan päättää itse, myös moneksiko tunniksi pin-koodilla laite voidaan ohittaa.

Lisäturvaa vuokraamoille

Sampsa Köykkä kertoo Dignitan käyneen keskusteluja alkolukoista myös muutaman matkailuautovuokraamon kanssa. Hän muistuttaa, että on myös paljon yksityishenkilöitä, jotka vuokraavat omaa arvokasta matkailuautoaan, ja voisivat hyötyä alkolukoista.

– Se on vähän kuin lottoamista, minkälainen vuokraaja sieltä tulee. Hehän ovat yleensä henkilöitä, joita ei henkilökohtaisesti tunneta. Ei tarvita kuin yksi vahinko, ja seuraukset voivat olla aika ikäviä. Jos humalassa kolaroineella vuokraajalla ei ole taloudellista kykyä hoitaa sitä vahinkoa, se jää helposti sen yksityisen vuokranantajan hoidettavaksi. Yrityksillä on omia vakuutusturviaan myös tämän tyyppisille kuvioille, mutta yksityishenkilön on vaikeampi niitä saada.

Köykkä kertoo käyneensä keskusteluja myös vakuutusyhtiöiden kanssa, josko löytyisi hyvä tapa, jolla alkolukosta hyötyisi vakuutuksen hinnassa ja korvauksissa.

EU yrittää edistää alkolukkoja

–  Jos itse tai oman perheen jäsen hyppää jonkun auton kyytiin, olisi kohtuullista saada varmuus, onko kuljettaja selvin päin vai ei. Alkolukko olisi siihen nopea tapa. Huumausaineiden käyttäjiä ei alkolukolla saada vielä estettyä, mutta sekakäyttäjät tällä saadaan kiinni.

Jo vuosikymmeniä suomalaisissa keskusteluissa – etenkin kun joku järkyttävä onnettomuus on ollut julkisudessa – on noussut esille myös toiveita saada alkolukoista pakollisia kaikkiin autoihin. Reaktiot ovat olleet tyypillisesti ääripäästä toiseen.

Pakollista alkolukkoa ei kuitenkaan nyt ole EU:n ajankohtaisissa prosesseissa. Ajankohtaista on se, että terveysperusteinen alkolukko tulee direktiivitasoiseksi, mutta Suomessa ajokorttilaissa terveysperusteinen alkolukko on ollut jo vuosia.

EU:n puolelta on vaadittu 2024 kesäkuulta eteenpäin tyyppirekisteröidyiltä uusilta autoilta, että niissä pitää olla jo tehtaalta lähtiessään alkolukkovalmius helpottamassa asennusta.

– Alkolukkoon liittyy vielä monenlaista stigmaa. Suhtautuminen saisi jo muuttua sellaiseksi, että alkolukkoa pidettäisiin samantapaisena turvallisuusvälineenä kuin vaikkapa turvavyötä. Turvavöitäkin aikoinaan monet vastustivat, mutta nykyään ei kukaan, Sampsa Köykkä sanoo.

Kuvat: Dignita