Näkö on tärkeimpiä turvallisuustekijöitä liikenteessä. Puolet suomalaisista silmälasien käyttäjistä kokee näkevänsä hämärässä huonommin kuin valoisassa. Kolmasosalla silmät väsyvät iltaa kohden.

Tulokset käyvät ilmi Instrumentariumin teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten näkemiseen liittyviä kokemuksia eri liikenneolosuhteissa.

Vaikeimmaksi ajokeliksi koettiin loppusyksy, jolloin on pimeää ja tiet ovat paikoitellen hyvin liukkaat ja jäiset. Myös talvea pidettiin haastavana johtuen erittäin liukkaista teistä sekä pöllyävästä lumesta ja tasaisen valkeasta ympäristöstä. Kahdeksan prosenttia vastaajista välttelee talvella ajamista huonomman valaistuksen takia.

Yli puolet autoilevista vastaajista tunnusti käyttävänsä matkapuhelinta autoa ajaessa. Kun katse herpaantuu tiestä, näkökentän keskiö siirtyy muualle, missä sen pitäisi olla.

– Harva ymmärtää, kuinka pieni tarkan näkemisen alue todellisuudessa on. Katseen tarkentaminen takaisin liikenteeseen vie aikaa, ja tämä voi aiheuttaa vaaratilanteita, sanoo Instrumentariumin optikko Arto Karhunen.

85 prosenttia vastaajista kokee, että Suomessa käytetään liian usein matkapuhelinta ajon aikana. Oman matkapuhelimen käytön myöntäneistä kolmasosa on kokenut vaaratilanteita, jotka johtuvat toisen kuljettajan matkapuhelimen käytöstä. Omasta matkapuhelimen käytöstä oli aiheutunut vaaratilanteita 15 prosentille vastaajista.

Kontrastinäkö vieras käsite

Vastaajista vain kymmenesosa tietää, mitä kontrastinäkö tarkoittaa. Kontrastinäöllä tarkoitetaan silmän kykyä erottaa eri sävyjä toisistaan. Hämäränäkeminen muodostuu kontrastinäöstä ja kyvystä tottua valaistusolosuhteiden muutokseen. Kontrastinäkö vaikuttaa siis paljon siihen, miten hyvin näemme aamu- ja iltahämärällä ajaessa.

Hämäränäkö heikkenee luonnostaan, kun ikää karttuu. Taustalla on todennäköisesti se, että silmässä oleva lasiaisneste alkaa vähitellen samentua, jolloin valo ei pääse niin hyvin silmän verkkokalvolle.

– Aika moni asiakas mainitsee näöntarkastuksessa, ettei tykkää ajaa illalla. Kaikki ei välttämättä osaa yhdistää, että taustalla on usein kontrastinäkeminen, Karhunen sanoo.

Nykyään kontrastinäköä voidaan tutkia laajennetun näöntutkimuksen avulla. Oma kontrastinäkö kannattaakin tutkituttaa, sillä jos kontrastinäössä on puutteita, osaa jatkossa tarvittaessa välttää ajamista haastavissa valaistusolosuhteissa.

Voimakkaammat lasit hämäräajoon

Näkemiseen liittyvät riskit liikenteessä voi minimoida parhaiten hankkimalla silmälasit ajantasaisilla voimakkuuksilla. Hämärässä ajaessa oranssinsävyiset linssit voivat auttaa, sillä oranssi parantaa kontrastia.

– Hämärissä ja pimeissä olosuhteissa paljon ajaville suosittelisin hieman tavallista voimakkaampia miinusvahvuuksia. Pimeässä nimittäin pupillin koko muuttuu eri tavalla kuin valoisassa, ja voimakkaammat vahvuudet kompensoivat tätä muutosta, Karhunen kertoo.

Tutkimus toteutettiin internethaastatteluina elokuussa 2018. Tutkimukseen osallistui 1 003 henkeä. Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita silmälasien käyttäjiä.

Lähde: Instrumentariumin tiedote