Suomessa ajokortti todennäköisesti lähtee, kun ylinopeussakkoja kertyy kolme vuodessa tai neljä kahdessa vuodessa. Tuoreilla kuljettajilla rajat ovat tiukemmat. Kaksi sakkoa vuodessa tai kolme kahdessa vuodessa johtavat kortin menetykseen. Ulkomailla ajettuja ylinopeussakkoja ei kuitenkaan näihin tilastoihin lasketa.

– Ulkomailla tuomitut rangaistukset eivät tule kansalliseen ajokieltojärjestelmäämme mukaan. Ainoastaan liikennejuopumuksesta ulkomailla määrätyillä rangaistuksilla voi olla merkitystä myös Suomessa, poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta kertoo.

Liikennejuopumuksesta saatu tuomio voi johtaa ajokieltoon myös Suomessa, jos tuomio yleensäkään tulee Suomen viranomaisten tietoon. Usein tulee, sillä ulkomailla pois otettu ajokortti voidaan postittaa Suomen viranomaisille. Mukana seuraa selostus siitä, miksi kortti on päätynyt Suomen viranomaisen työpöydälle. Tällöinkään ajokielto Suomessa ei ole vielä varma.

– Ulkomailla rangaistukseen johtaneen teon pitää olla rangaistava myös Suomessa, jotta siitä koituu mitään seuraamuksia. Näissä tapauksissa arvioidaan esimerkiksi kotimaisen promillerajamme perusteella, olisiko teko ollut Suomessa rangaistava, Arvelin selventää.

Sakot seuraavat perässä

Kortti päätyy kotimaan viranomaisille, jos se jää EU-alueella viranomaisen haltuun ajokieltoon määräämisen vuoksi. Rankaisijavaltiossa käytössä olevasta seuraamusjärjestelmästä sen sijaan riippuu, saako maassa ylinopeuteen syyllistynyt suomalainen sakon suoraan kotiinsa vai kiertääkö se Suomen Oikeusrekisterikeskukselle.

EU-maista esimerkiksi Ruotsi käyttää rikosoikeudellista järjestelmää. Koska rikoslain käyttö on osa valtion suvereniteettia, se ei voi ulottua toisen valtion alueelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rikosoikeudellista järjestelmää soveltavissa valtioissa tapahtuneiden törttöilyjen seuraamukset eivät ehkä löydä Suomeen.

Jos rikosoikeudellista seuraamusta ei ole annettu tiedoksi eikä muutenkaan käsitelty, se jää odottamaan rankaisijavaltion viranomaisjärjestelmään, kunnes vanhenee. EU-maiden välisen sakkopuitepäätöksen myötä määrätyt taloudelliset rangaistukset kuitenkin löytävät kotiin. Esimerkiksi Ruotsissa annettu sakko päätyy Oikeusrekisterikeskukselle. Se lähettää sakon eteenpäin rangaistukseen tuomitulle ja tarvittaessa perii sakkoa. Summaa ei kuitenkaan tilitetä Ruotsille, vaan se jää Suomelle.

Hallinto-oikeudellisissa seuraamuksissa rikoslain käyttöön liittyvää suvereniteettiongelmaa ei ole. Hallinto-oikeudellista järjestelmää soveltavista valtioista sakko seuraa suoraan valtiosta toiseen. Tällaista järjestelmää toteuttavat muiden muassa Latvia, Alankomaat ja Italia. Näissä tapauksissa asia on rankaisijavaltion ja yksilön välinen, eikä Suomen valtio saa annetusta tuomiosta tietoa.

– Käytössä olevasta seuraamusjärjestelmästä riippumatta järjestelmän määräämät tuomiot voivat kuitenkin alkaa kerryttää jonkinlaista saldoa rangaistuksen antaneessa maassa eivätkä siten ole merkityksettömiä, jos maassa tulee usein vierailtua, Arvelin muistuttaa.

Ulkomailla kuljettajan pisteet vaarassa

Moni maa soveltaa kuljettajiin pistejärjestelmää. Hölmöilyt liikenteessä näissä maissa vähentävät myös suomalaisten kuljettajien pistesaldoa. Järjestelmä on käytössä esimerkiksi Norjassa, Saksassa ja Englannissa. Jos näissä maissa ajaa kuin pellossa, voi kortti lähteä, kun pisteet ovat nollassa.

– Jos on vakikävijä pistejärjestelmää käyttävissä maissa ja kerryttää useita rikkomuksia, kortti voidaan ottaa pois, kun kuljettaja seuraavan kerran tunnistetaan, Arvelin kertoo.

Jos kortti lähtee EU-maassa, se postitetaan suoraan Suomen poliisille. Muissa maissa pois otetun kortin saa itselleen jo rajanylityspaikalla. Suomi soveltaa vastaavaa menettelyä EU:n ulkopuolisista maista tuleville kuljettajille.

Ei ole tavatonta, että esimerkiksi venäläiseltä kuljettajalta otetaan kortti pois Suomessa. Samalla kysytään, minkä rajanylityspaikan kautta hän on aikanaan poistumassa Suomesta ja kortti postitetaan valmiiksi sinne odottamaan maasta poistumista.

Teksti: Jarno Keskinen, Teematuotanto