Möhkö on matkailijalle muutakin kuin Suomen itäisin kylä

Moni kertoo reissanneensa Suomen moneen kertaan päästä päähän, mutta ei ole kuitenkaan käynyt Ilomantsin Möhkön kylässä.

Valtakunnan itärajaa puhkovan Koitajoen mutkaan perustetun Möhkön kylän historia on tehnyt siitä ennen kaikkea kesämatkailijan kohteen kesätapahtumineen.

– Kunnostettu ruukkimiljöö on harvinainen kokonaisuus, jonka päärakennus säilyi sodan kourissa kuin ihmeen kaupalla. Museoviraston restauroima kanavajärjestelmä, ruukkialue ja 1950-luvulta olevaan asuntoproomuun rakennettu savottakahvila heittävät meidät aikamatkalle yli 150 vuoden päähän, sanoo tiedotteessa Möhkön Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Tuija Lauronen.

Möhkön Manta -asuntoproomu majoitti aikoinaan savottalaisia sekä uitto- ja metsätyömiehiä. Proomussa on toiminut kesäkahvila jo nelisenkymmentä vuotta. Kuva: Jarno Artika

1800-luvun puolivälissä Möhköön perustettu järvimalmia jalostanut rautaruukki kasvoi Suomen suurimmaksi järvimalmiruukiksi. Enimmillään ruukki antoi työtä noin kahdelle tuhannelle.

Talvisodassa Möhkö jäi venäläisdivisioonan käyttöön, mutta osa rakennuksista ja tiestöstä säilyi.

– Möhkön kylä ja sen sotahistorialliset kohteet ovat merkittävä osa 150 kilometrin mittaista Ilomantsin Sotatie -verkostoa, joka kokoaa alueen kaikki rajavyöhykkeen ulkopuolella olevat sotahistorialliset kohteet, Lauronen muistuttaa.

Suuri osa kesämatkailijoista käy myös kylän viereisessä Petkeljärven kansallispuistossa, joka on Suomen pienin kansallispuisto.

– Toinen erikoisuus on helposti tavoitettava koskialue, joka on kalastajien suosiossa. Saaliiksi Möhkönkoskilta voi saada taimenen, kirjolohen ja harjuksen lisäksi siikaa, haukia tai ahventa.

Lähde: Möhkön Matkailuyhdistys ry

Keskustelu

  1. Aarne Kraft

    Möhkös pitää kesällä käyrä.

    Kommentoitu 0 kertaa

Kommentointi on suljettu.