Kesäkuussa voimaan tullut uusi liikennevakuutuslaki on aiheuttanut etenkin sähköpyörien omistajien keskuudessa epätietoisuutta. Tieliikenteessä sallitut sähköpyörät on pääsääntöisesti rajattu vakuutusvelvollisuuden ulkopuolelle. Oman liikkumisvälineen vakuuttamistarpeen saa selville verkkotestin avulla.
Tieliikennekelpoinen sähköavusteinen polkupyörä kulkee nimensä mukaisesti polkemista avustavalla, enintään 250 watin tehoisella moottorilla, joka kytkeytyy pois päältä nopeudessa 25 km/h. Suurin osa kaupoissa kuluttajille myytävistä pyöristä täyttää nämä vaatimukset, eikä niitä liikennevakuuteta.
Tieliikenteessä ovat sallittuja myös enintään 1 000 watin moottorilla varustetut polkupyörät, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 25 km/h. Ne on vakuutettava vain, jos niiden paino ylittää 25 kg. Jos nopeus moottorilla ajettaessa nousee yli 25 km/h:n, ei tieliikenteeseen ole asiaa.
– Valtaosa Suomessa myytävistä sähköpyöristä on tieliikenteeseen soveltuvia sähköavusteisia pyöriä, joita ei vakuuteta. Lisäksi markkinoilla on sähköpyöriä, joissa moottorin teho on yli 250 wattia. Niiden vakuuttaminen määräytyy sähköisten liikkumisvälineiden nopeutta ja painoa arvioivan 25/25-säännön mukaan. Pyörän tekniset ominaisuudet löytyvät pyörän mukana tulevista papereista. Niitä kannattaa tutkia jo ennen ostopäätöstä, jottei jälkikäteen tule yllätyksiä, muistuttaa Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen.
Tieliikenteeseen soveltumattomilla pyörillä voi ajaa maastossa maanomistajan luvalla. Silloin pyörä tarvitsee liikennevakuutuksen, jos nopeus ylittää 25 km/h tai sen paino on yli 25 kg. Pakollinen liikennevakuutus ei kuitenkaan tee niistä laillisia tieliikenteessä, vaan vakuutus on oltava maastossa tapahtuvien vahinkojen varalta.
– Sähköpyöriä myyvät tahot ovat hyvin sisäistäneet uuden lain. Kuluttajille myydään pääsääntöisesti lain tarkoittamia vakuutusvelvollisuudesta vapautettuja sähköavusteisia polkupyöriä. Muiden myytävien sähköpyörien osalta vakuuttamisvelvollisuus olisi syytä tuoda selkeästi esille, mutta valitettavasti myös harhaanjohtavaa markkinointia esiintyy, toteaa Jumppanen.
Pyörän ominaisuuksien määrittely on herättänyt kysymyksiä rakenteellisen nopeuden osalta. Sillä tarkoitetaan nopeutta, jonka pyörän valmistaja tai maahantuoja on sille ilmoittanut ja asettanut. Näitä asetuksia tai rajoituksia ei saa muuttaa. Rakenteellinen nopeus ei siis muutu, vaikka maastoon tarkoitetun sähköpyörän, jonka rakenteellinen nopeus on 45 km/h, rajoittaisi itse kulkemaan enintään 25 km/h:iin. Nopeuden rajoittaminen ei myöskään tee pyörästä laillista tieliikenteessä.
Painon osalta sähköpyörissä arvioidaan niiden nettopainoa, kun ne ovat käyttövalmiina. Esimerkiksi ajoneuvon akun paino lasketaan mukaan ajoneuvon nettopainoon, mutta erillisiä lisävarusteita tai kuormaa ei lasketa. Teholla tarkoitetaan puolestaan pyörän nimellistehoa, ei maksimitehoa, joka voi hetkellisesti olla moninkertainen nimellistehoon verrattuna.
Liikennevakuutusvelvollisuuden voi selvittää verkkotestin avulla.
Kuva Andrey Popov Mostphotos
pekka koivunen
Olisko sittenkin niin, että sähköavustuksellisen sähköpyörän teho tarkoittaa avustuksen maksitehoa eikä moottorin maksimitehoa. Sähkömoottorin rajoittamaton hetkellisteho on moninkertainen sen jatkuvaan sallittuun maksimitehoon nähden.
Jos sähkömoottorin sallittu hetkellinen maksiteho on 250 Wattia, niin se kärähtäisi ensimmäisellä kymmenellä kilometrillä tuolla avustusteholla.
Sähkömoottorin teho ilmoitetaan monella tavalla. On jatkuvan käytön teho, tuntiteho, jaksoittaisen käytön teho (päällä/pois- aikoina) tai muuta käyttötarkoituksesta riippuen. Korkeus merenpinnasta ja ympäristön lämpötila rajoittavat myös merkittävästi sallittua tehoa. Jos muuta ei kerrota, niin ilmoitetut arvot tarkoittavat tehoa merenpinnan tasolla ns. normaaliympäristössä (vakio paine, lämpötila).