Vajaa viidesosa kaikista tielläliikkujista kertoo hermostuvansa liikenteessä vähintään melko usein, mutta muiden koetaan ärsyyntyvän vielä useammin, selviää LähiTapiolan kyselystä. Ennakointi ja kiireen välttäminen auttavat säilyttämään kaikille tierauhan, muistuttaa asiantuntija.
Ohituksia ja kaistanvaihtoja, äänimerkkejä ja valojen vilkuttelua, toisinaan myös eleitä, huutelua ja äkkijarrutuksia. Näin suomalaiset kokevat autoilijoiden reagoivan, kun heillä menee hermo liikenteessä. Pyöräilijöiden taas on havaittu ilmaisevan ärtymystään lähinnä eleillä ja huutelulla. Tämä selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Kaikkiaan 17 prosenttia eli vajaa viidesosa suomalaisista kertoo hermostuvansa liikenteessä vähintään melko usein.
– Positiivista on se, että useimmat näyttävät menettävän hermonsa liikenteessä varsin harvoin. Tämä on tärkeää jo liikenneturvallisuuden kannalta, koska äkkipikaistuksissa voidaan tehdä huonoja päätöksiä ja äkkiliikkeistä seurauksena on helposti onnettomuus. Tunnekuohun vallassa yleinen turvallisuus on harvoin päällimmäisenä mielessä, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.
Arjen katsaus -kyselyyn 27.3.–2.4. vastanneista 1 196 suomalaisesta yli puolet kertoo huomanneensa autoilijoiden hermostuessaan vilkuttavan valoja tai antavan äänimerkkejä. Noin kolmannes on kohdannut autoilijoiden elekieltä tai huutelua.
– Suomalaisessa liikennekulttuurissa äänimerkki on edelleen turhan usein mielenilmaus. Mielenosoittamisen sijaan sitä tulisi käyttää vaaratilanteiden välttämiseen. Jälkikäteen annetusta äänimerkistä ei ole mitään hyötyä, mutta sopivasti etukäteen tehdyllä pienellä ystävällisellä tööttäyksellä voitaisiin monesti välttää koko vaaratilanteen syntyminen. Kuten pyöräilijä kellollaan, myös autoilija voi uhkaavissa tilanteissa antaa ennalta pienen äänimerkin ja näin varoittaa muita liikkeistään, sanoo Nieminen.
Usein autoilijoiden hermostumisesta kielii kaasujalan roimempi käyttö: noin 70 prosenttia kyselyn vastaajista on havainnut tällaisissa tilanteissa ohituksia, kaistanvaihtoja tai yleensä kiihdyttämistä.
Kyselystä nousee esiin jännittävä ristiriita, sillä ihmiset kokevat muiden hermostuvan liikenteessä paljon useammin kuin heiltä itseltään palaa pinna. Useimmat vastaajat kertovat, että heitä itseään hermostuttaa liikenteessä korkeintaan melko harvoin, mutta muiden he kokevat ärsyyntyvän useammin.
Esimerkiksi melkein joka toinen vastaaja sanoo huomanneensa autoilijoiden hermostuvan liikenteessä ainakin melko usein, ja vajaa kolmannes vastaajista liittää saman arvion pyöräilijöihin. Vastaajissa on sekä autoilijoita, pyöräilijöitä että jalankulkijoita.
– Liikenteessä voi olla helpompi havaita toisten virheet kuin nähdä korjattavaa omassa toiminnassa. Kaikkien turvallisuuden tähden tärkeää olisi kuitenkin, että kukin keskittyisi hoitamaan oman osuutensa mahdollisimman hyvin. Me kaikki teemme toisinaan virheitä, ja liikenteessä siihen on hyvä varautua ennakoimalla. Vastakkainasettelusta tai tuskastumisesta ei ole tiellä mitään hyötyä, sanoo Nieminen.
Liikenteen sujuvuutta ja ennakointia korostaa myös kesäkuun alussa voimaan astunut uusi tieliikennelaki. Sen mukaan liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. Ajoneuvoa ei jatkossa saa myöskään ajaa ”aiheettoman hitaasti eikä jarruttaa äkkiä tarpeettomasti”.
Käytännössä tämä kieltää liikenteen tukkimisen ja äkkijarrutukset, joihin vajaa kolmasosa Arjen katsaus -kyselyyn vastaajista kokee autoilijoiden hermostuessaan syyllistyneen.
– Peräänajotilanteissa on hyvä muistaa, ettei peräänajaja aina automaattisesti ole syyllinen. Pääsääntöisesti näin edelleen on, jos ei ole muistanut pitää riittävää etäisyyttä edellä ajavaan. Edellä ajavakin voi kuitenkin toimia lainvastaisesti, jos hän tekee ns. ”jarrutestin” eli pyrkii tahallisella äkkijarrutuksella herättelemään perässä tulevaa. Jonossa kunkin tulee huolehtia riittävistä välimatkoista vauhdin ja kelin mukaan, sanoo Nieminen.
– Yleinen pohjasyy maltin menettämiseen liikenteessä on oma kiire. Parhaiten ärsyyntymistä ja siitä juontuvia tekoja voi siis ennaltaehkäistä varaamalla matkaan aina riittävästi aikaa, sanoo Nieminen.