Tutkimus: Leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen ovat vahvassa kasvussa

Leirintämatkailun taloudellinen merkitys kasvaa Suomessa. Liikevaihto vuonna 2019 on noin 215 miljoonaa euroa.

Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF-Caravan ry julkistivat Lahden Caravan-messuilla Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tekemän seurantatutkimuksen leirintämatkailualan rahavirroista, rakenteesta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Kesällä tehtyyn tutkimukseen vastasi noin 2 600 henkilöä.

Tutkimuksen mukaan leirintämatkailun liikevaihto Suomessa vuonna 2019 on noin 215 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 9 prosenttia vuodesta 2017. Ala kerryttää yli 79,3 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.

Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 237 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu päivässä noin 104 euroa, 8 prosenttia aikaisempaa enemmän.

Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia hyötyjiä ovat ruokakaupat, huoltamot, kahvilat ja ravintolat.

Leirintämatkailun työllisyysvaikutus on noin 2 740 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus on noussut noin 221 henkilötyövuodella vuodesta 2017. Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus on 1 848 henkilötyövuotta.

Leirintämatkailun sesonki on pidentynyt

 Leirintämatkailijoita motivoivat matkalle eniten vapaus paikan ja ajan suhteen sekä matkakohteiden ja
-vaihtoehtojen monipuolisuus. Suosituimmat majoitusmuodot ovat oma matkailuauto (48 %) tai oma matkailuvaunu (35 %).

Matkailuautojen suosio on kasvussa suosituimpana majoitusmuotona.

Leirintämatkailijat ajavat vuodessa leirintämatkoilla noin 4 000 kilometriä (mediaani). Leirintämatkailun sesonki on laajentunut touko–kesäkuulle ja syyskuulle. Heinäkuu on yhä huippukuukausi. Karavaarit matkustavat varsinaisen kesäsesongin ulkopuolellakin.

Leirintäaluemajoituksen sisältävä matka kestää tyypillisesti viikon, josta kaksi yötä ollaan samalla leirintäalueella. Alle kolmen vuorokauden lomat ovat kasvussa, ja niitä on jo lähes neljännes matkoista. Karavaanareiden matkat kestävät selvästi muita leirintäaluematkailijoita pidempään.

Vaihtelua arkeen, kyllä kiitos

Matkailijoista 84 % suosittelee hyvin tai melko todennäköisesti leirintäaluetta ystäville. Leirintämatkailijoista lähes kaikki aikovat tehdä uuden matkan myös ensi vuonna.

Joka kolmas ennakoi oman leirintämatkailunsa lisääntyvän lähivuosina. Matkailua lisäävät etenkin vaihtelunhalu arkeen sekä kivat ja mielenkiintoiset kokemukset.

SF-Caravan ry:n puheenjohtajaa Olli Rusia ilahduttaa, että myös tämä tutkimus antaa viitteitä harrastuksen suosion ja merkityksen noususta.  Tulokset ovat yhdenmukaisia esimerkiksi viimeksi toteutetun mielikuvatutkimuksen ja yhdistyksen omien jäsenraporttien kanssa.

–  Minua henkilökohtaisesti ilahduttaa kotimaanmatkailun suosion kasvu. Raportista näkyy myös luontomatkailun suosion kasvu. Edelliseen tutkimukseen verrattuna suurin nousu matkustusmotiiveissa oli juuri luontomatkailussa ja luontoympäristön hyödyntämisessä kotimaassa, Rusi sanoo.

– On hienoa, että kotimaanmatkailu ja leirintämatkailu on sekä entistä kiinnostavampaa että taloudellisesti merkittävämpää. Se näkyy esimerkiksi vuorokaudessa käytettävän rahamäärän nousussa, SF-Caravan ry:n puheenjohtaja Olli Rusi sanoo.