Caravan-lehti somessa

Matkailuauto kannattaa lastata fiksusti – karavaanarin huomioita jarrutusmatkasta ja painonjakaumasta

Talvikeleillä matkailuauton lastaukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. (Kuva: Photodune)

Testit

Matkailuauto kannattaa lastata fiksusti – karavaanarin huomioita jarrutusmatkasta ja painonjakaumasta

Jorma Viitanen pohdiskelee matkailuauton painonjakauman vaikutuksia jarrutusmatkaan sekä Promobil-lehden testituloksia.

Arkijärki sanoo, että jäätyneillä tienpinoilla jarrutusmatkat myös nastarenkailla ovat pitempiä kuin kitkarenkailla tai kesärenkailla kuivalla asfaltilla. Mutta millä tavalla matkailuauton lastaus vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Omassa autossani  (Carado t448) on iso takakontti, jonne mahtuu todella paljon tavaraa. Kun ajoin auton ensimmäistä kertaa myyjäliikkestä ulos vuosi sitten helmikuussa, havaitsin oitis, että lastaamattoman auton perä lähtee liukkaalla tiellä tavattoman herkästi kaarteessa luistoon – nastarenkaista huolimatta.

Tilanne muuttui ainakin jossakin määrin keväällä, kun auton tavaratilaan tuli painoa. Ajaessani uusilla kesärenkailla kuivalla ja urattomalla asfalttitiellä, jäin kuitenkin pohtimaan, millä tavalla auton painonjakauma vaikuttaa jarrutusmatkaan.

Arkikokemus antoi mielestäni viitteitä siitä, että auton ollessa lievästi nokkapainoinen, jarrutusmatka olisi hieman lyhyempi kuin hyvin tasapainoisesti lastatussa autossa, Siinähän paino jakautuu tasan etu- ja taka-akseleille. Tällainen jakautuma ei sen sijaan ole paras, jos lähtee liikkeelle etuvetoisella autolla jyrkempään ylämäkeen. Erityisesti märällä vuoristotiellä Itävallassa tai muualla alppiseuduilla opin varomaan lastaamasta autoa kovin takapainoiseksi. Se keventää vetopitoa ylöspäin ajettaessa. Ajaminen sateessa jyrkästi nousevalla mutkaisella alppitiellä on pahimmillaan myrkkyä, sillä etupyörät alkavat pienessä nopeudessa sutia helposti.

Promobil teki jarrutustestin

Saksalainen Promobil-lehti kertoo uusimmassa numerossaan (3/2019) testistä, jossa selvitetään jarrujen ja jarrutustehon vaikutuksia. Testit on tehty kahdella autolla. Toinen on uusi etuvetoinen integroitu Hymer B malliversio MC  580. Testissä auton alla on renkaat Conti Van-Contact Camper 225/75 R 16. Renkailla on ajettu hieman. Seuraavassa kerron tästä testin osasta.

Auton testipaino on 3 325 kiloa. Painosta on etuakselilla on 54 prosenttia ja taka-akselilla 46 prosenttia. Kuljettajan lisäksi autossa on apukuski, joka hoitaa mittalaitteita. Jarrutustesti tehdään 100 km/h nopeudessa. Jotta tulos saadaan vakioiduksi, kussakin testissä lasketaan keskiarvo kymmenestä mittauksesta suoralla asfalttitiellä.

Lehti hakee vastausta kysymykseen, vaikuttaako auton paino ja lastaustapa jarrutusmatkan pituuteen.

Testi osoitti, että 100 km/h nopeudesta alkanut täysjarrutus pysäytti tyhjän auton vajaan 42 metrin matkalla kuivalla asfaltilla. Jarrutusmatka pitenee, jos auton paino kasvaa. Se on ymmärrettävää, koska onhan pysäytettävä massa testissä 2  suurempi kuin testissä 1.

Testien 2 ja 3 tulokset ovat kiinnostavimmat. Auto on kummassakin yhtä painava. Testien erona on se, että testissä 2 auto on takapainoinen, tosin ei kovin suuresti. Takapainoisuus on saatu aikaan lisäämällä takatavaratilaan lastia noin 350 kiloa. Testissä 3 puolestaan sama lisäpaino on siirretty etuakselille.

Takapainoisesti lastatun auton jarrutusmatka on noin 2 metriä lyhyempi. Toisin sanoen takapainoisuus parantaa takajarrujen jarrutustehoa. Siksi hidastuvuus on suurempi.

Reisemobil-lehden testaajat huomauttavat, että jarrutuksen alkaessa auton etujouset ja iskunvaimennus painuvat ja auton korin painonpiste siirtyy hieman eteenpäin. Samalla taka-akselilla oleva paino kevenee. Takarenkaiden ote tienpinnasta samalla hieman vähenee. Vaikka jarrut toimisivat optimaalisella tavalla, takarenkaiden pito vähenee,  ja samalla jarrutusmatka kasvaa.

Kannattaako takapainoisuus?

Kaiken edellä mainitun jälkeen onkin kysyttävä, pitäisikö matkailuauto lastata mahdollisimman takapainoiseksi?

Vastaus on kielteinen. Mitä takapainoisempi auto on, sitä enemmän etupyörien ote tienpinnasta menetetään. Samalla auton ohjattavuus kärsii.

Erityisen vaarallisia tilanteita syntyy keväällä Suomessa uraisilla teillä. Jos matkailuautossa on Fiatin alusta, jonka raideväli takana on selvästi suurempi kuin edessä ja auto on pitkä, etupyörät ja takapyörät etenevät eri kohdissa uraa. Kuljettajasta tuntuu siltä, että auton etupää ja takapää kulkevat aivan eri urissa. Tällöin nopeat ohjausliikkeet voivat aiheuttaa hyvin yllättäviä korin heilahduksia.

Vaikka autossa olisi ESP, se ei välttämättä pelasta tilannetta, jos auton hallinta menetetään. Sekä Promobil- että Reisemobil-lehtien testeistä on nähtävissä, että ESP-järjestelmä ei toimi aina samoin, vaikka matkailuautojen valmistajat käyttävät samaa Fiatin alustaa. Joissakin autoissa toiminta on moitteetonta, joissakin ESP alkaa vaikuttaa liian aikaisin, ja joissakin liian myöhään.

Kostea tai märkä tienpinta lisäävät jarrutusmatkan pituutta. Puuskaisen tuulen kuljettaja havaitsee matkailuauton ratissa helposti. Tuulisella säällä metsän avautuessa peltoaukeaksi kannattaa pitää varansa. Matkailuauto on huomattavasti tuulialttiimpi kuin tavallinen henkilöauto.

Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Testit

Viikon luetuimmat




Yhteistyökumppanit


 




Y l ö s