Sosiaalisen median kulta-aikana eri palveluissa törmää todella upeisiin luontovalokuviin. Sykähdyttävät auringonlaskut, merelliset saaristomaisemat, kuvankauniit kartanot ja tuntureiden taianomainen tunnelma ovat tulleet tutuiksi monelle lomamatkoista haaveilijalle. Mutta missä ja miten voisi ottaa omat superkuvansa paikassa, jonne pääsee autolla viereen?

Valokuvaus sosiaaliseen mediaan ei vaadi kalliita kamerarunkoja, linssejä tai editointiohjelmia. Lähes jokaisesta taskusta löytyvä ihmekapula eli kännykkä riittää. Nykypuhelimien kuvausteknologia mahdollistaa yllättävän monipuolisen ja helpon tavan ikuistaa ”ne omat kauniit hetket” maantien laidalla.

1. Kaunispää, Saariselkä

Monipuolinen Saariselkä palvelee kaiken tasoisia luonnossa liikkujia. Talvisin lasketellaan ja hiihdellään, kesäisin patikoidaan ja pyöräillään. Reittejä on jokaiseen vaikeustasoon. Lapin tunturit avautuvat kameran etsimeen tavalla, joka täyttää muistikortin upeilla otoksilla hetkessä.

Saariselän keskustasta on Kaunispään huipulle vain muutama kilometri. Ahkerimmat lihasvoiman kuluttajat jaksavat reippailla apostolinkyydillä komeuden huipulle. Hikikarpaloita vältteleviä hemmotellaan hyväkuntoisella asvaltoidulla tiellä komeita maisemia tarjoavan tunturin laelle saakka.

Kaunispään korkeimmalta kohdalta löytyy rinneravintolan lisäksi luontotorni, joka avaa 360 asteen henkeä salpaavan panoraaman Lapin erämaahan. Tornin huipulla kulkija näkee pienistä tauluista suuntimat esimerkiksi Pyhä-Nattaselle, Kiilopäälle ja Sokostille.

Kesäinen yötön yö, syksyinen maaruska, talvinen revontulimaisema ja keväinen vaakavalo luovat puitteet upeille kännykkäotoksille vuoden ympäri. Hyvä kännykkäkuva kannattaa ikuistaa seuraamalla auringonvalon korkeutta. Hyvät revontulikuvat taas syntyvät vakaata alustaa ja tukea hyödyntämällä. Luonnonkauneuden vangitseminen on Kaunispäällä se juttu, vaikka onhan täällä historiaakin.

Kolmiomittauksen muistomerkit

Struven kolmiomittausketju ulottuu Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle saakka. Ketjun avulla F.G.W. Struve selvitti maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Eipä ihme, että nykyään Struven ketju kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintökohteeksi valituista mittauspisteistä kuusi sijaitsee Suomessa. Kaunispään kolmiomittauksen muistomerkiltä voi laskettelun tai alamäkiajon lisäksi suunnata suksien tai patikoiden Urho Kekkosen kansallispuiston laajoille reiteille. Mutta ensin otetaan ne henkeäsalpaavat valokuvat.

Saariselän palvelut ovat monipuoliset ja kattavat. Lapin suosituissa kohteissa hintataso saattaa välillä kohota himpun verran korkeammalle kuin Weberin piste Suomessa.

Hyvät tiet vievät perille saakka, mutta etäisyydestä etelään pieni muistutus. Vaikka matka on pitkä etelästä katsottuna, perillä odottaa upea palkinto. Saariselällä on myös erinomaiset mahdollisuudet leiriytyä ja viettää hotelliyö.

Pysäköintialue: Kaunispääntie, 99830 Saariselkä

Luontokohde: *****
Maisemat: *****
Palvelut: ****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: *****
Pisteet: 23

2. Kilpisjärven Saana ja Malla, Enontekiö

Toinen sija menee legendaariselle Kilpisjärvelle ja sen kuohuja vakaasti vieressä tuijottaville Saana- ja Mallatuntureille, jotka ansaitsevat kaikki viisi tähteä. Täällä syysruska ja lumihuntu maalaavat poikkeuksellisen kaunista luonnontaidetta. Molemmille tuntureille vie hyvät reitit, ja vauhtia säännöstelemällä ylös on ihan mahdollista kivuta riittäviä taukoja pitämällä. Tällä kertaa emme retkeile, vaan otamme kännykän esiin kuvankauniissa luontokohteessa.

Valokuvauksen kannalta molempien tuntureiden osalta suosituimmat kuvat otetaan siten, että Kilpisjärvi sisältyy kuviin. Paikallisen biologisen aseman rannasta avautuu todella upea näkymä Mallatunturille. Kiemuraisia vaivaiskoivuja kannattaa sisällyttää omaan huippuotokseen. Jos onni on myötä, objektiivin eteen astelee valkea poro.

Mahtavat maisemat ja upeat tunturipolut kannustavat tutkimaan Lapin sopukoissa lekottelevaa elämää. Porot ja tunturisopulit ovat hieno lisä muutenkin eläväisen luonnon tarkkailijoille.

Saanatunturi näyttäytyy kauniina taivaanrannassa jo hyvän matkaa ennen Kilpisjärvelle saapumista. Suomen maanteiden korkein piste Muotkantakka sijaitsee 12 kilometriä Kilpisjärven kylältä etelään. 565 metrin korkeuteen on Valtatien 21 varrelle rakennettu maateiden prinsseille ja prinsessoille levähdysalue, jossa voi maisemien lisäksi ihastella Lapin sodan muistomerkkiä. Alueella ammuttiin kyseisen sodan viimeiset tykinlaukaukset huhtikuussa 1945. Taivaalla loimuaa toki edelleen, ja laukaisimet räpsyvät tiuhaan tahtiin Enontekiön yössä.

Muotkantakka on hyvä vinkki niille, jotka haluavat yrittää kuvata kännykällä revontulia. Kuvauspaikan valinnassa on parasta etsiä valosaasteesta vapaa, mahdollisimman avara näkymä pohjoisen suuntaan. Kännykällä kuvatessa toimitaan samoin kuin järjestelmäkameralla. Pimeällä puhelinkameran valotusaika kestää muutaman sekunnin. Revontulikuvaaja tarvitseekin tuen kännykälleen, sillä onnistuminen vaatii vakaata kännykkää valotuksen aikana. Kuvan tarkennus suunnataan äärettömään kohden taivasta ja naps, mestarin valokuvateos on valmis.

Kilpisjärveltä löytyvät varsin kattavat palvelut karavaanareille. Hyvä tie kulkee perille saakka. Palveluita on, ja parkkitilaa löytyy neljän tähden arvoisesti.

Pysäköintialue: Kilpisjärven luontokeskus: Käsivarrentie 14145, 99490 Enontekiö

Hyvän revontulikuvan vaatimat kamera-asetukset:
Valotusaika: 10–15 sekuntia
Aukko (f-arvo): mahdollisimman suurena, esimerkiksi f/1.4–2.8
ISO-arvo: 1600 -> enemmän kännykamerasta riippuen
Manuaalinen tarkennus kohteeseen
Itselaukaisinaika esimerkiksi 2 sekuntia

Luontokohde: *****
Maisemat: *****
Palvelut: ****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 22

3. Kivesvaara, Paltamo

Kainuu on ollut maailmalla kautta-aikain tunnettu hyvin pitkistä ja rotevista asukkaistaan. Kun historian kirjoja tutkitaan, niin peräti kolme suomalaismiestä lukeutuu maailman kymmenen pisimmän miehen joukkoon. Näiden pisimpien suomalaisten sukujuuret ulottuvat Paltamoon ja Puolangalle.

Jättiläisen maa sijaitsee Kivesvaaralla reilun kahdenkymmenen kilometrin päässä Paltamon keskustasta. Paikalle ajetaan tietä 22 Paltamosta Ouluun päin, ja tie Kivesvaaralle kääntyy oikealle kohdasta, jossa on kyltti Elämyskeskus Jättiläisen maa. Käännöksen jälkeen neljä kilometriä pitkä hiekkatie vie ylös Kivesvaaran näköalapaikalle. Vaaran päältä löytyvät karavaanareille palvelut ja Paltamon kunnan retkeilyreittien lähtöpaikat parkkialueineen.

Kivesvaaran maisemat ovat monipuoliset. Täällä voi bongata harvinaisen sinirinnan ja jutustella kuukkeleille alueen taukopaikoilla.

Yöpyessään Jättiläisen maassa retkeilijä voi myös tehdä päiväkohtaisia pisteretkiä. Alueen historia on värikästä aina Kainuun jättiläisistä Kiveksen järvirosvoihin. Sen aistii monin paikoin alueen infokylttejä lukiessa. Valokuvaukselle Kivesvaaran maisemat luovat poikkeuksellisen hyvät puitteet.

Esteettömyys on huomioitu Kivesvaaran päällä olevan, noin kahden kilometrin pituisen maisemareitin osalta. Näköalatasanteelta avautuva näkymä edustaa käsitystä kansallismaisemasta parhaimmillaan. Vieläkin korkeammalle kuvia räpsimään aikovat suuntaavat Kivesvaaran huipulla sijaitsevan ravintola Taikalinnan katolle rakennettuun näköalatorniin. Näistä paikoista avautuu hyvällä säällä näkymä Oulujärvelle saakka.

Tiet ovat hyvät lähes perille saakka. Kivesvaaralle noustaan leveätä hiekkatietä pitkin neljän kilometrin verran. Kivesvaaralta löytyy karavaanareille soveltuvia pysäköintialueita. Myös palvelut ovat hyvät, mutta yrittäjäpariskunnalle kannattaa soitella ennakkoon.

Pysäköintialue: Jättiläisen maa, Kivesvaarantie 40, 88310 Paltamo

Luontokohde:*****
Maisemat: *****
Palvelut: ****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 22

4. Selkämeren kansallispuisto: Yyteri, Pori

Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto on 915 neliökilometrin laajuinen ja 160 kilometrin pituinen pala puhdasta meriluontoa. Alue on Suomen eteläisin paikka, jossa viimeisimmän jääkauden jälkeistä maankohoamista tapahtuu. Selkämeren saaret ovat matalia, sillä korkeimmat luodot kohoavat vain hieman yli kymmenen metrin korkeuteen merenpintaan nähden. Tämä kertoo myös siitä, että saaret ovat nousseet pinnan päälle isolta osaltaan vasta edellisen kuluneen vuosituhannen aikana.

Yyteri on mukava ja hiekkainen luontoihme. Monet linnut viihtyvät näissä maisemissa. Alueen erikoisuus on kahdeksan kilometriä pitkä merenrantareitti, jonka varrella on useita luontotorneja.

Kymmenen metrin maan kohoaminen on se raja, jolla voi ajatella löytyvän esimerkiksi rautakaudella hikikarpalot otsallaan töitä tehneiden esi-isiemme ja äitiemme jälkiä. Varhaisimmat löydöt onkin tehty tätä logiikkaa hyödyntäen. Iso-Enskerin ja Seliskerin saarilta on löydetty kiviröykkiöitä, vastaavanlaisia kuin Saaristomeren kansallispuistosta löydetyt rautakautiset hautarauniot. Näitä kivikasoja on viisi, ja niiden iäksi on arvioitu yli 1 000 vuotta.

Hylkeenpyytäjien luodoille

Merenkulun historia on pitkä. Selkämereltä löytyvät ihmiskädenjäljet kertovat merenkulun, kalastuksen, hylkeen pyynnin ja asutuksen leviämisen ajoista. Kansallispuiston luodoilta löytyvät kaiverrukset, rauniot, majakat ja pookit valaisevat väylää hahmottamaan verrattain nuorta merenkäynnin historiaa.

Kuvaajan kannalta tällainen tieto luo mahdollisuuksia. Kun tähän lisätään, että Yyterin hiekat suuntaavat katseensa merelle lännen suuntaan, on paikka kuvavalmis etenkin auringon laskiessa. Jos ilmassa on edes hivenen hiukkasia, taivas värjäytyy todella näyttävästi. Meren heijastaessa valoa kännykkäobjektiivi tallentaa valtavasti yläpeukkuja vastaanottavia kuvia Facebookiin. Iltakuvat vastavaloon saavat aikaiseksi jännän keltaisen värimaailman, joka tehostaa sanomaa edelleen. Täällä kannattaa rohkeasti kokeilla eri kuvakulmia valoon nähden. Tämä edustaa taivaanrannan maalausta parhaimmillaan.

Yyterin palvelut ovat karavaanareiden kannalta täydelliset.  Sähkötolpalliset paikat odottavat alueella, ja maittava kahvihetki kruunaa retkipäivän. Valikoimaa riittää.

Maanteiden kameratolpista on tullut täällä pieni sakkorysä, eli nopeudet vaihtelevat jyrkästikin. Maltti on valttia muuten hyvin toimivalla tiellä.

Pysäköintialue: Yyterin aukion pysäköintipaikka: (Yyterinsantojentien pää)

Luontokohde: ****
Maisemat: ****
Palvelut: *****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 21

5. Liesjärven kansallispuisto, Tammela

Valtatie kahden varrelta löytyy Tammelan kunnassa viittoja kohti Liesjärven kansallispuistoa. Historiantäyteinen paikka on kännykkävalokuvaajillekin mieluinen. Kun karavaanarin auton nokka pysähtyy Kopinlahden parkkialueelle, ollaan jo todella lähellä kännykän suuntautumista kohti Kyynärharjun tarjoilemia upeita järvimaisemia. Heti polun alussa on hieno silta, jonka taakse levittäytyy helmeilevä järvimaisema.

Liesjärveltä löytyy lukematon määrä reittejä, jotka ovat monipuolisia kokonaisuuksia. Luontoarvot kävelevät käsi kädessä kivikautisen historian kanssa. Perinnemaisemia voi ihastella Korteniemen tilalla kivikautisen asuinpaikan mailla.

Koko harjun mitalta palveleva kävelyreitti tarjoilee upeita kuvauspaikkoja kävelysiltojen, saarien ja poukamien muodossa. Kuivan kankaan lajeina viihtyvät männyt taipuvat sopivasti kuvaajan kannalta. Taitava valokuvaaja pyrkii ikuistamaan järvialtaiden helmeilevän pinnan.

Kansallispuiston tarjoamat palvelut karavaanareille rajoittuvat lähinnä pysäköintialueisiin, mutta tiet ovat hyvät perille asti.

Pysäköintialue: Kopinlahti: Kansallispuistontie 203, 31380 Tammela

Luontokohde: ****
Maisemat: *****
Palvelut: ***
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ***
Pisteet: 19

Teksti: Pepe Forsberg