Vähemmän on enemmän

Caravan-lehden pääkirjoitus 1/2022

Harva karavaanari on tehnyt matkailuajoneuvosta itselleen varsinaisen – ja ainoan – kodin. Tässä numerossa esittelemme kuitenkin useammankin henkilön, joilla elämän isot oivallukset ovat johtaneet radikaaliin siirtoon: muuttoon pyörien päälle.

Kanteen kuvatulle Jenni Ali-Keskikylälle mahdollisuuden elämänmuutokseen avasi työ- ja parisuhteiden päättyminen. Retkeilyautossa asuva kolmekymppinen kertoo kokemuksistaan tämän vuoden aikana julkaistavissa päiväkirjapoiminnoissa. Noin viisikymppinen Joulan pariskunta puolestaan hankki pysyväksi kodikseen matkailuvaunun. Muuttoa oli suunniteltu myöhemmäksi, mutta Joulat päättivätkin jouduttaa aikataulua.

Lukuisia vastaavia tarinoita on alkanut nousta esiin mediassa trendiksi asti. Silti sekä Joulat että Ali-Keskikylä ovat kohdanneet hämmästelyä ja kummastelua. Matkailuajoneuvoon muuttamista on pidetty yllättävänä, erikoisena, epätoivoisenakin. Ehkä osansa on mielikuvilla, joiden mukaan moiseen ratkaisuun voivat päätyä vain yhteiskunnasta syrjäytyneet reppanat, vaikka mobiilimökkien nykyhinnoilla ostaa jo pienen asunnon.

Kun oivaltaa, että vähemmän on enemmän, matkailuajoneuvon kymmenen neliötäkin voi riittää kodiksi.

Toisaalta asenteiden voi aistia hiljalleen muuttuvan. Moni on havahtunut tietoon siitä, ettei maapallon kantokyky kestä länsimaista kulutushysteriaa. Tavarapaljous kyllästyttää. Suomalaiset omistavat aineellista materiaa valtavasti – keskimäärin muita eurooppalaisia enemmän – kaapeissa, autotalleissa, häkkivarastoissa ja kirpputoreilla. Minimalistien mukaan ihminen pärjäisi vain tuhannella esineellä, vähemmälläkin, mutta suomalaisessa peruskodissa on 10 000–50 000 rompetta, joissakin jopa 100 000.

Kaikkea roinaa varten tarvitaan valtava määrä neliöitä, ja esimerkiksi pakollisiin kotitöihin tuhraantuu tutkitusti keskimäärin pari tuntia päivässä. Tämän jälkeen onkin jo etsittävä kadonnutta tavaraa, jonka kuitenkin tietää omistavansa. Ei siis ole lainkaan ihme, että konmarittaminen alkaa kiinnostaa.

Kun oivaltaa, että vähemmän on enemmän, matkailuajoneuvon kymmenen neliötäkin voi riittää kodiksi. Kukaties asumismuodosta voi tulla hiljalleen jopa yleisesti tunnustettu ja vielä paljon nykyistäkin suositumpi vaihtoehto, johon siirtymistä ei nähdä enää pähkähulluna tempauksena vaan tietoisena, elämänlaatua parantavana valintana. Siinä vaiheessa vakituisen kotiosoitteen puuttuminen ei ole enää este pankkiasioiden hoitamiselle.

Yhtä hyvin ilmiö voi jäädä marginaaliseksi ja luonteeltaan tilapäiseksi ennen tai jälkeen lapsiperheaikojen. Joka tapauksessa tervettä ja valveutunutta kehitystä on, että maallisen mammonan tilalle on nousemassa elämyksellisyys, joka on psykologienkin mukaan materiaa kestävämpi onnellisuuden lähde. Isoon elämänmuutokseen vaaditaan vain avoin mieli, otolliset olosuhteet, päättäväisyyttä sekä hyppysellinen uskallusta olla erilainen kuin muut.

Pauli Salokangas
päätoimittaja

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.