Caravan-lehti somessa

Otsonointi tulisi jättää ammattilaisille

Pinnalla

Otsonointi tulisi jättää ammattilaisille

Otsonointi voi aiheuttaa enemmän uusia kuin ratkoa vanhoja ongelmia.

Kotikäyttöön myytäviä otsonointilaitteita, niin sanottuja otsonaattoreita, on markkinoitu Suomessa 1990-luvulta lähtien. Kotikäyttöön soveltuviksi väitettyjen laitteiden markkinoinnin määrä on viimeisten 10 vuoden aikana räjähtänyt. Laitteita on markkinoitu ahkerasti myös esimerkiksi hajuhaittojen poistamiseen matkailuajoneuvoista.

Käyttäjilleen mahdollisesti vaarallisten laitteiden markkinointia pidetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella räikeänä ja harhaanjohtavana.

– Markkinoinnissa saatetaan esimerkiksi väittää, että otsonointi on luonnon oma menetelmä. Samaan aikaan Maailman terveysjärjestö WHO on todennut, että otsoni on pienhiukkasten jälkeen seuraavaksi suurin kuolemaan johtava saaste, tutkija Hanna Leppänen THL:lta toteaa.

Markkinointiväitteessä on siteeksi totta, otsonia tosiaan esiintyy luonnossa, kuten alailmakehässä ja ukonilman yhteydessä. Jos ihminen joutuu näihin ympäristöihin, ovat otsonin pitoisuus ja vaikutukset silloinkin aivan eri luokkaa kuin vaikkapa huonetilassa, jonka nurkassa otsonaattori pulputtaa otsonia ilmoille. Laitteen vaaroja eivät tunnista kuluttajat, eivätkä ilmeisesti myöskään laitteita markkinoille saattavat yritykset.

– Yritysten henkilökunnalleen antama koulutus vaihtelee muutaman tunnin luennosta useiden päivien mittaisiin koulutuksiin. Otsonointilaitteiden käyttöön tarvittaisiin puolueetonta koulutusta. Tällaista tahoa ei ole toistaiseksi määritelty, Leppänen kertoo.

Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto vastaa niin ammatti- kuin kotikäyttöönkin tarkoitetuista laitteista, joten myös otsonaattoreiden käyttökoulutus saattaisi sopia Tukesin vastuulle.

Otsonaattorin kanssa ei kannata leikkiä

Jos kuluttaja erehtyy otsonaattoria väärinkäyttämään, laitteen tuottama otsoni kulkeutuu hengitysteitä pitkin erittäin syvälle, jopa keuhkorakkuloihin saakka. Elimistöön päästyään otsoni alkaa tehdä tuhoa kyvyllään hapettaa entsyymejä, proteiineja ja rasvahappoja.

Otsonin haitat jaetaan akuutteihin ja kroonisiin vaikutuksiin. Jos otsonoitavasta tilasta ymmärretään poistua ja pysyä poissa, akuutteja vaikutuksia ei pitäisi tulla. Aina tarve tilasta poistumiseen ei kuitenkaan ole käyttäjälle selvää.

– Laitteita on markkinoitu jopa ilmanpuhdistinkäyttöön. Samassa tilassa oleskeleva voi saada akuutteina oireina yskää, hengitysvaikeuksia ja kurkun ärsytystä. Myös astma voi pahentua ja yleinen vastustuskyky heikentyä, Leppänen listaa.

Otsonin on havaittu vaikuttavan lyhytaikaisen altistuksen seurauksena haitallisesti myös sydän- ja verisuonitauteihin, mutta tutkimustietoa tästä on vain rajoitutetusti. Myöskään mekanismia, joka nämä haitat aiheuttaa, ei vielä tunneta.

Krooniset vaikutukset kasaantuvat yleensä työntekijöille, jotka altistuvat työssään toistuvasti otsonille. Kroonisia vaikutuksia ovat esimerkiksi astman kehittyminen, valtimonkovettumatauti ja eliniänodotteen lyhentyminen.

Otsonointi on mahdollista tehdä myös turvallisesti

Jos laitteen mukana tulee todella turvalliseen käyttöön opastavat ohjeet ja jos niitä noudatetaan, otsonointi voi tapahtua turvallisesti. Kaikissa ympäristöissä kuten autoissa tämä ei kuitenkaan ole mitenkään mahdollista.

– Otsonoitavan tilan tulisi olla aina tyhjä ihmisistä ja eläimistä. Siellä ei saa olla myöskään viherkasveja, elintarvikkeita eikä huonekaluja. Otsonoinnissa syntyvät sekundääriyhdisteet absorboituvat helposti ja huokoiset materiaalit kuten sohvat ja auton penkit imevät hanakasti näitä yhdisteitä itseensä. Silloin tästä johtuvat hajuhaitta ei mahdollisesti lähde enää edes tuulettamalla.

Ehdoton turvallisen otsonoinnin edellytys on ilmanvaihdon sulkeminen, jotta otsoni ei voi esimerkiksi kerrostalossa kulkeutua muihin asuntoihin.

– Otsonoitava tila on myös lukittava tai merkittävä otsonista varoittavalla varoitusmerkillä, Leppänen jatkaa.

Otsonoidun tilan tuuletusaika otsonoinnin jälkeen on vähintään 24, mielellään 48 tuntia. Jos tilassa on koneellinen ilmanvaihto, se pitää kytkeä tehostetusti päälle tai järjestää tilaan ristiveto ikkunoita avaamalla.

Kahden vuorokauden tuuletuksen jälkeen kaikki pinnat tulee pyyhkiä nihkeällä siivousliinalla, koska otsonoinnin seurauksena syntyneitä sekundääriyhdisteitä on laskeutunut tilan jokaiselle pinnalle. Siivousta ei siis voi ainakaan helpottaa otsonoinnilla.

– Mikäli hajuhaitta johtuu mikrobivauriosta, tulee kosteusvaurio aina korjata. Ensisijainen tapa muita hajuja vastaan on mekaaninen puhdistus, jota täydennetään hepa-filtterillä varustetulla imurilla imuroimalla, sitten nihkeäpyyhinnällä ja lopuksi tuuletuksella. Otsonointia suositellaan käytettäväksi ainoastaan poikkeustapauksissa, lyhytaikaisesti ja silloinkin aina ammattilaisen toimesta, Leppänen listaa.

Ei tuhoa hometta

Joskus otsonointilaitteita markkinoidaan väittämällä niiden tuhoavan tilasta hometta. THL:n mukaan tämäkään ei pidä paikkaansa. Otsonointilaitteella ei ole asunnossa edes mahdollista saavuttaa niin suuria otsonipitoisuuksia, että home- tai mikrobikasvusto olisi niistä moksiskaan.

–Laboratorio-olosuhteissa ehkä, kentällä ei koskaan. Homeen suhteen vaikutus voi olla jopa haitallisempaa. Ei tiedetä, miten otsoni vaikuttaa homeen mikrobitoksiinien tuotantoon, THL:n Hanna Leppänen varoittaa.

Muista biosideista tiedetään, että niiden käyttö suoraan mikrobikasvustoon voi mahdollisesti joissakin tapauksissa jopa lisätä rakenteessa olevien mikrobien mikrobitoksiinien tuotantoa ja muuttaa mikrobistoa haitallisemmaksi.

Jos on syytä epäillä home- tai mikrobikasvustoa, otsonoinnin sijaan tulisi aina ensisijaisesti etsiä vaurion lähde. Kun lähde on löytynyt, se pitää korjata. Vaikka vaurioituneen kohdan altistaisi suurelle otsonipitoisuudelle, se ei pysty tuhoamaan mikrobeja.

– Laboratorio-olosuhteissa on havaittu sieni- ja bakteeriorganismien kasvua hidastava ja organismeja tuhoava vaikutus suurilla otsonipitoisuuksilla. Rakennusmateriaalien pinnoilla kasvavilla mikrobeilla ei vastaavissa pitoisuuksissa ole havaittu tällaista vaikutusta.

Teksti: Teematuotanto, Jarno Keskinen

Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Pinnalla

Y l ö s