Tunturin kivilatomus voi olla muinaisjäännös – retkeilijä, älä siirrä yhtään kiveä

Kiviä kasatessaan tunturissa olevan latomuksen päälle retkeilijä ei välttämättä tiedosta, että kivilatomus voi olla muinaisjäännös. Metsähallituksen mukaan osa vanhoista latomuksista onkin jo hukkunut retkeilijöiden kasaamien kivien alle.

Kivien latominen muuttaa myös tunturien lakia kivettömämmiksi ja aiheuttaa vahinkoa kivien pinnalla kasvavalle jäkälälle.

Kivilatomuksia on tehty vuosisatojen aikana tunturiin raja- ja reittimerkeiksi sekä maanmittausta varten.

Osa kivilatomuksista on suojeltu muinaismuistolailla. Niihin kajoaminen on kielletty, vaikka erillistä kieltoa maastossa ei olisikaan. Suomessa on yli 50 000 tunnettua muinaisjäännöskohdetta ja muuta arvokasta arkeologista kulttuuriperintökohdetta. Valtavan määrän vuoksi suurinta osaa ei pystytä merkitsemään maastoon kyltillä.

Ehjä rajamerkki Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

Retkeilijöiden kivien alle on jäänyt esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Ruotsin vallan aikainen rajamerkki, jonka kohdalla kulkee vanha Kemin ja Tornion välinen raja. Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Sompion luonnonpuistossa kulkevan historiallisen Ruijanpolun vanhoja reittimerkkejä, merkkikivilatomuksia on systemaattisesti hajotettu viime vuosina.

Osa retkeilijöistä on havahtunut kiven kasaamisen aiheuttamaan ongelmaan ja pyrkii purkamaan toisten tekemiä kivikasoja. Vanhaa kivilatomusta, jonka päälle on kasattu uusia kiviä, on kuitenkin vaikea erottaa retkeilijöiden kivikasoista. Purkaessa tulisi olla täysin varma, ettei pura muinaisjäännöstä, ja purkaminen tuleekin jättää ammattilaisille.

Lähde: Metsähallitus

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *