Caravan-lehti somessa

Esittelyssä Suomen top 5 -melontapaikat

Pinnalla

Esittelyssä Suomen top 5 -melontapaikat

Matkailuautolla liikkuva tietokirjailija Pepe Forsberg on kiertänyt karavaanareille soveltuvia virkistyskohteita koko Suomen alueella ja tehnyt seikkailuistaan top-listoja. Tällä kertaa juttusarja vie meidät melontareiteille.

1. Petäjävesi – Jämsä, Wanha Witonen -melontareitti

Petäjävedeltä Jämsään johtava Wanhan Witosen melontareitti on kiinnostava kohde niin maisema-arvoiltaan, historialtaan kuin palvelurakenteiltaan. Kohde soveltuu kaiken tasoisille melojille, ja reittimerkintää on helppo seurata.

Wanha Witonen on saanut nimensä vuonna 1909 käyttöönotetusta, arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemasta viiden markan setelistä. Sinisen setelin kääntöpuolelta löytyy maalattu Jämsän Rasuanniemen järvimaisema, jossa hattupäinen soutaja liu’uttaa soutuvenettään.

Reitin varrella on hienoja kulttuurinähtävyyksiä, luontokohteita, kahviloita ja ruokapaikkoja. Elementit jopa viikon kestävään perhelomaan ovatkin olemassa. Matkailija voi valita, haluaako nukkua yönsä laavuilla, teltassa tai maatilamajoituksessa.

Monipuolinen palvelukokonaisuus

Petäjävedellä vanha kirkko on Unescon maailmanperintökohde, ja se on täynnä historiallista esineistöä ja silmiä hivelevää kättentaitoa. Kirkko näkyy myös vesiltä käsin ihan reitin alkumetreillä. Kirkon vieressä on paikkoja rantautumiseen.

Erikoisuutena Wanhan Witosen reitiltä voi tehdä lisälenkin kraatterijärvelle. Meteoriitin synnyttämä pyöreä vesiallas on monen lintulajin suosiossa. Kameralle ja kiikarille löytyy varmasti käyttöä, kun kalasääsket ja kuikat ajautuvat etsimeen.

Samanlainen mielenkiintoinen kohde löytyy Kuivaniemestä, jossa on laavun ja tulipaikan lisäksi historiallisia tarinoita pullollaan oleva ”Pirun kivi”. Tätä heiluvaa järkälettä kumisuteltiin entisaikaan monenlaisista syistä. Piruakaan ei näkynyt, kun kiveä heiluteltiin.

Reitin varrella on tiuhaan veneenlaskupaikkoja. Koko reitin melomiseen menee melojasta riippuen 2–4 päivää.

Upeita syitä pysähtyä

Jämsänkoskella reitiltä pääsee Aarresaaren kotiseutumuseoon ja Rasuanniemen luonnonsuojelualueelle. Reittisuunnittelu kannattaa, sillä hyviä vierailukohteita kävelymatkan päässä rantautumispaikoista ovat esimerkiksi Vanhan Myllyn ravintola, Wanha Makasiini, Ilveslinna ja Linnasenvuori.

Jämsänjoki sukeltaa Jämsän keskustan halki ja kulttuurihistoriallisesti valveutunut melanheiluttaja kurvaa kanoottinsa rantaan vieraillakseen Kivipankin galleriassa ja Pälämäen kotiseutumuseolla.

Koskiakin sattuu matkalle, mutta ne voi helposti kiertää. Koskien vaikeusaste vaihtelee vedenkorkeuden määrittäessä virran voimakkuuden. Tulva-aikana kyytiä on tarjolla, mutta kesäaikaan meno hidastuu. Vettä kuitenkin riittää melontakauden mitalta koskenlaskuja varten.

Jämsän ja Jyväskylän suunnilta tultaessa loppumatka Petäjävedelle on hieman pienempää, mutta hyväkuntoista maantietä. Petäjävedeltä karavaanareille löytyvät palvelut ovat hyvät.

Melontaetapit:
Kirveslahden venelaituri – Pirkonsaari 5 km
Pirkonsaari – Kuivaniemi 12,7 km
Kuivaniemi – Survosenkoski I 6,8 km
Survosenkoski I – Lylyniemi 5,5 km
Lylyniemi – Iso-Hiekka 7,4 km
Iso-Hiekka – Runonsaari 4,8 km
Runonsaari – Varpaisniemi 5 km
Varpaisniemi – Oinaalan veneranta, Jämsänkoski 6,1 km
Oinaalan veneranta, Jämsänkoski – Hulkkion Majakka, Kaipola 13,7 km

Melontakohde: *****
Maisemat: *****
Palvelut: *****
Saavutettavuus: *****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 24

Petajavesi.fi

 

2. Lemmenjoki, kullankaivajien vanavedessä

Suomen suurimman kansallispuiston Lemmenjoen vesireitti tarjoilee värikästä historiaa. Vuodelta 1867 löytyy kenties varhaisin kirjallinen maininta seudulla mahdollisesti lymyävästä kullasta.

Vuosisadan taitteessa valtauksia alueella oli jo kymmenittäin, mutta kultaa ei löytynyt ainakaan mainittavasti. 1940-luvun loppupuolella eräällä valtauksella kaivuu tuottikin jo tulosta, ja kultaryntäys alkoi.

Lemmenjoki näyttäytyy melojalle kauniina harjumaisemina, rakkakivikkoina ja vauhdikkaina virtoina. Kanootteja vuokraavalta Ahkun tuvalta tai Njurgulahden venesatamasta vesiretkelle irrottautuessa ensimmäisenä vierailukohteena on hyvä rantautua kuuluisan poromiehen, Kaapin Jounin tilalla. Lemmenjoen suurmiehen tiedetään kestittäneen tiluksillaan muun muassa Urho Kekkosta.

Kosket voivat olla korkean veden aikaan vuolaita ja niiden ylös melominen työlästä. Lemmenjoen melontareitin varrella on tulipaikkoja ja autiotupia noin kolmen kilometrin välein.  Taukopaikkoja on sopivasti kahden tai kolmen päivän pituiselle melontaretkelle.

Määränpäänä Kultahamina

Kullankaivuupaikoille on matkaa parikymmentä kilometriä. Reitin puolivälissä sijaitseva Ravadasköngäs on putouksen omainen kuvankaunis pala lappilaista luontoa. Pienestä vaelluksesta kiinnostuneet voivat rantautua ja kiertää tätä kautta kuuluisan ympyrälenkin, Kultareitin.

Reitin kohokohta on saapuminen Kultahaminaan. Kullankaivuun historia on täällä läsnä. Lyhyt kävelyretki kaivuupaikoille on vaivan arvoinen.

Takaisin Njurgulahteen lasketellaan myötävirtaa, missä Ahkuntupa tarjoaa kattavat palvelut. Täällä voi hypätä myös Lemmenjoen jokiveneeseen, jolla pääsee Kultahaminaan saakka. Ahkuntuvalta löytyy myös kaikki tarvittava tieto muun muassa historiallisissa kohteissa vierailua varten.

Inariin on matkaa 45 kilometriä, joten ruokakaupassa käynti kannattaa ajoittaa ennen Njurgulahteen saapumista. Tiet ovat hyvät perille saakka.

Melontakohde: ****
Maisemat: *****
Palvelut: *****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 22

Ahkuntupa.fi

 

3. Suomussalmi, Hossan kirkkaat vedet kutsuvat melojia

Hossa on uusin tulokas 40 kansallispuistomme joukossa. Alueen retkeilymahdollisuudet ovat hyvät, ja karavaanareille löytyy monipuolisesti palveluita. Öitä voi viettää myös vuokramökeissä tai sitten telttailemalla erämaatunnelmissa.

Hossan luonto on kuivien kankaiden, kirkkaiden vesien ja jylhien kallioleikkausten paratiisi. Kalastajien keitaana tunnettu Hossa mahdollistaa jopa viikon mittaisen melontaelämyksen.

Iijärveltä on Keihäslammen Papinpetäjälle matkaa neljätoista kilometriä. Reitille voi laskea kanootin Kuusamon tieltä numero 843 Sakkojoen sillan kohdalta. Vähäkoskinen melontareitti on oikeastaan enemmän haastava vain tuulisella säällä Iijärven selkää ylitettäessä. Tällöin reittiä voi olla varmempaa kulkea rantoja myötäillen Teeriniemen kautta Niskaniemeen ja edelleen kohti Hypäsjärveä.

Hypäsjärvelle saavuttaessa melonnan voi lopettaa ennen Iikoskea järven lounaisrannalla olevan veneenlaskupaikan kautta. Iikoskelta löytyy tulentekopaikka ja sen ylittävän sillan metsäautotietä pitkin pääsee helposti Hossan luontokeskukselle. Iikoski on kivikkoinen ja vähän veden aikaan laskukelvoton koko viiden sadan metrin mitaltaan. Runsaammankin veden aikana kannattaa tutustua kosken alkuosan kiviin ja miettiä laskureittiä.

Iikoski laskee Huosiusjärveen, jonka rannalta löytyy vuokrakämppiä. Järven toisesta päästä lähtee Huosinvirta, jonka läheisyydessä on vesillelaskupaikka. Huosinvirta laskee alas Kenttäjärvelle ja edelleen Mykränsalmen kautta Hossanjärven ja Keihäslammen väliselle kannakselle. Kokonaisuudessaan Huosinvirralta on matkaa Papinpetäjälle noin kaksi kilometriä.

Julma-Ölkky meloen

Julma-Ölkky-kanjonijärvi on noin kolme kilometriä pitkä. Etenkin reppulauttojen ystävät käyvät osana retkeilyreittiään kokemassa Suomen isoimman kanjonijärven vesirajan tuntumasta käsin. Julma-Ölkyltä pääsee meloen Pikku-Ölkyn kautta Somerjärvelle asti ihastelemaan kalliomaalauksia. Mikäli Julma-Ölkyltä haluaa suunnata eteenpäin, kannattaa tarkastaa vesitilanne, koska reitti vaatii enemmän ponnistelua kuivien kesäpäivien aikana.

Virkistysalueiden yhteyteen on tehty pysäköintialueet, ja autolla pääsee melontaparatiisien viereen. Hossan luontokeskuksen palvelut ovat monipuoliset.

Hossaan on monesta paikasta pitkähkö matka, mutta tiet ovat verrattain hyvät perille saakka. Itärajan läheisyys luo mystisen tunnelman rajavartioston merkkejä katsellessa.

Kansallispuiston järjestyssäännöt leiriytymisen osalta kannattaa tutkia tarkkaan, sillä kansallispuistoalueen sisällä ei ole lupa leiriytyä.

Melontakohde: *****
Maisemat: *****
Palvelut: ****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 22

Hossa.fi

 

4. Kalajoki, Rahjan saariston ihmeet

Kalajoella on monipuolisten palveluiden keskittymässä paljon luonnonkaunista nähtävää. Retkeilykeskusteluissa Siiponjoki-Rahjan aluetta on nostettu kansallispuiston arvoiseksi luontokohteeksi. Tämän näkemyksen voi helposti allekirjoittaa melomalla Rahjan saaristossa ja suuntaamalla kanoottinsa Siiponjoen delta-alueelle saariston laidalla.

Saarten suojassa aallokkoa ei juuri ole kovemmallakaan tuulella, mutta avomerellä saattaa esiintyä haastavia melontaolosuhteita ja röykkyisempää etenemistä.

Perämeren keskiosissa sijaitseva Rahjan saaristo on alueella, jossa maankohoaminen on nopeaa ja näkyvää. Alue on ainutlaatuinen koko Euroopan mittakaavassa. Rahjassa kokee luontotyyppejä sisäsaariston suojaisista metsistä avomeren laidalla oleville paljaille luodoille.

Suojainen ja kuvankaunis Rahjan saaristo toimii oivallisena melontaretkikohteena hyvien rantautumis- ja tulentekopaikkojen takia.

Melo suoraan saaristolaisidylliin

Rahja vie päivän tai parin melontareissulle perinteistä saaristolaiskulttuuria, kalastajakyliä, kukkivia niittyjä ja hakamaita esittelevään saaristoon. Samalla retkellä kannattaa tutustua Siiponjoen delta-alueeseen ja joen ratojen siivekkääseen elämään.

Saaristoluonto Perämerellä kalastajakylineen on silmiä hivelevää katseltavaa. Etenkin lintulajien runsaus värittää mielen maisemaa.

Kalajoen palvelut ovat karavaanareiden kannalta täydelliset. Hiekkasärkiltä löytyy karavaanarialue ja safaritalo, josta voi vuokrata erilaisia aktiviteettivälineitä.

Palvelut ovat monipuolisia ja kattavia. Kesän ruuhkaisuudesta kuitenkin pieni miinus. Viisas suuntaa matkailuautonsa tai -vaununsa Sievin Kukonkylälle Kukonkosken karavaanarikeitaaseen. Sieltä on hyvä lähteä Kalajoen suuntaan päiväretkille.

Tiet Kalajoelle ovat hyviä. Muistetaan kameratolpat ja ajoittainen rekkaliikenne merenrannan satamakaupunkeihin.

Melontakohde: ****
Maisemat: ****
Palvelut: *****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 21

Visitkalajoki.fi

 

5. Linnansaari, melontaa Savon sydämessä

Linnansaaren kansallispuiston luonto on jyrkkienkin muotojen kalliosta mosaiikkia, jonka syleilystä löytyy niin lehtipuuvoittoisia lehtoalueita kuin männikköisiä kuivia saarekkeita ja saaria.

Vesistö on puhdas, vaikka järven pohjaan katseltaessa yleisilme onkin tumma. Tämä selittää osaltaan, miksi Saimaannorpille on kehittynyt isot silmät verrattuna moniin muihin hyljepopulaatioihin.

Reitti tarjoaa 40 kilometriä melontareittejä, joiden aallonharjoilla voi pilkottaa koiramainen hahmo. Saimaan norppien allas tarjoaa hyvät puitteet vesistöseikkailulle.

Vilskettä pinnan alla

Haukiveden pinnan alla viihtyvät norpan seurana made, ahven, kuha, hauki ja muikku. Jalommista kaloista paikalla uivat järvitaimen ja järvilohi.

Linnansaaren kansallispuistossa pituussuuntaan veneiltävää löytyy 40 kilometriä. Hyvällä reittisuunnittelulla voi kansallispuistossa viettää helposti useamman yön leiriytymällä kuvankauniissa saarissa. Alueen palveluyrittäjiltä saa välineitä vuokralle ja karttoja vesitiiviisiin taskuihin, jotta retkestä tulee mieleenpainuva kokemus.

Haukivesi on kaakkois-luoteissuunnassa karttoihin piirtynyt Saimaan vesiallas. Melontaretkellä telttailemaan aikovien kannattaa ottaa mukaan omat polttopuut ja käymäläpaperit. Retken voi aloittaa parhaiten Oravin vierasvenesatamasta Oravin kanavan kupeesta. Rantasalmen puolella aloituspaikkana voi toimia Mustalahden venesatama tai Porosalmen SaimaaHoliday.

Oravin ohjelmapalveluista löytyy norpparetkiä, joiden paras aika on toukokuussa. Savonlinnassa on paljon tarjontaa karavaanareille. Paikallistasolla Oravi-villagen palvelut ovat hyvin kattavat.

Hyvät tiet ovat aika ajoin alttiita itään päin suuntautuvalle rekkaliikenteelle.

Melontakohde: ****
Maisemat: ****
Palvelut: ****
Saavutettavuus: ****
Karavaanarikohde: ****
Pisteet: 19

Oravivillage.fi

 

Meloa voi myös vuokravehkeellä

Jos itse ei halua sijoittaa lisävarusteisiin, listan kaikissa melontakohteissa on mahdollisuus kanootin tai kajakin vuokraamiseen.

Koskenlaskussa kuminen reppulautta on hyvä vaihtoehto pohjakivien vuoksi. Auton tavaratilaan mahtuvien reppulauttojen hankinta on ollut hieman työlästä, mutta niitä on ollut saatavissa ainakin Amazon-verkkokaupasta (+ tullimaksu) tai muutamista saksalaisista verkkokaupoista.

Kotimaassa on saatavilla oululaisen Melomon käsinkudottuja lauttoja.

Teksti: Pepe Forsberg

Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Pinnalla

Y l ö s