Caravan-lehti somessa

Esittelyssä: top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa

Pinnalla

Esittelyssä: top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa

Matkailuautolla liikkuva tietokirjailija Pepe Forsberg on kiertänyt karavaanareille sopivia virkistyskohteita koko Suomen alueella ja tehnyt seikkailuistaan top-listoja. Tällä kertaa juttusarja vie meidät päiväretkikohteisiin luonnon helmassa.

Karavaanareille luontokohteet ovat etenkin näin korona-aikoina tulleet tutummiksi. Metsän rauhan ja linnunlaulun vaikutus niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin on pitkään ollut tiedossa. Maanteillä vietetyt kilometrit tuntuvat onnellisina kutinoina vatsanpohjalla, kun suunnitellun reitin varrelle on valikoitunut taukoelämyksiä.

Maailmalta tuttuja luontoterapiamuotoja edustavat esimerkiksi voimaannuttavat uintikokemukset delfiiniparven keskellä. Villeimmät adrenaliinin suurkuluttajat katselevat valkohaita silmästä silmään haihäkistä käsin. Suomessa pääsee helpommalla. Maantiekarttaan muistiinpanoja kynällä piirtäessä viivojen varrelle kannattaa lisätä huikeita kohtaamisia kansallisessa luonnossa elävien veijareiden kanssa. Mutta millaisia päiväretkikohteita Suomesta löytyy, ja mitä eläinlajeja niihin voi mennä bongailemaan karavaanarina ilman oppaita?

1. Evon majavat, Hämeenlinna ja Padasjoki

Ensimmäinen sija omatoimimatkaajan luontokohdekeitaana myönnetään Kanta-Hämeeseen. Hämeenlinnan ja Padasjoen alueilla vanhojakin metsiä tarjoileva Evon retkeilyalue on tunnettu villistä luonnostaan. Monipuolinen Evo palvelee kaikentasoisia luonnossa liikkujia.

Opastettuja reittejä Evolla on 70 kilometriä.

Majavien ohella retkeilijä pääsee nauttimaan maisema-arvoista, historiasta ja toimivista palvelurakenteista. Evo soveltuu mainiosti lapsiperheille, ryhmille ja yksittäisille majavabongareille, joille istuminen odottaen luonnon rauhassa tuntuu oikealta valinnalta. Majavaretkiä voi tilata paikallisilta yrittäjiltä.

Patoinsinöörien puuhastelua

Majavat ovat vilkkaita eläimiä, jotka rakentelevat patoinsinööreinä lähes koko Evon retkeilyalueen mitalla. Tunnettuja ja aktiivisia pesiä on parikymmentä. Pesiä löytyy Evoa halkaisevan metsäautotieverkoston varrelta ja järvikeitaiden kätköistä.

Taruksen retkeilyalueella sijaitseva Kelkutteen vanha savottakämppä on vuokrattavissa Hämeenlinnan kaupungin sivujen kautta. Kämpän molemmin puolin on tien vierillä runsaasti parkkitilaa isommillekin autoille. Sähköjä ei valitettavasti ole tarjolla.

Näissä puunkaatajien maisemissa on kaksi aktiivista pesää patoineen ja talttahampaisen metsurin työmaineen. Kannattaa siis olla tarkkana, kun kävelee paikallisten järvien ja purojen varsia. Tuoreet majavanjäljet lehtipuissa ja ”muonalautat” rantojen vierustoilla kertovat, että tämä jopa puolitoistametriseksi kasvava karvaturri uiskentelee Kelkutteen vesissä varmimmin ilta seitsemän jälkeen.

Maltti on valttia bongauksessa

Majavan bongaus on pitkäjänteistä puuhaa. Yleensä palkitaan se, joka jaksaa kärsivällisesti odottaa hipi hiljaa paikoillaan. Onnistumiseen vaikuttaa moni tekijä. Majavan kuulo ja hajuaisti reagoivat herkästi vieraisiin ääniin ja tuoksuihin. Majavan näkökyky sen sijaan on paikoillaan olevan karavaanariretkeilijän puolella. Mikäli majava sattuu tulemaan lähelle, viisas väistää hyvissä ajoin eikä provosoi välillä kipakkaankin vääntöön yltävää otusta. Hännän läimäytys toimii varoituksena ja merkkinä pesään, ettei muiden majavien kannata tulla ulos.

Majavaretkeilijän varustukseen kuuluu kotivideokamera tai järjestelmäkamera. Tyynellä järven- tai joenselällä tyyntä pintaa viistää vana. Sen keulassa on koiramainen, tai oikeammin murmelimainen siluetti. Kiikarin kanssa tunnistaminen on helppoa. Majava liikkuu sen verran verkkaisesti, että hyviä muistoja saa yllättävän helposti taltioitua majavan puuhista.

Retkeilyrakenteet laavuineen ja tupineen hipovat täydellisyyttä, ja valinnanvaraa riittää. Kanoottien vuokrausta, majavaretkiä ja muuta ohjattua toimintaa löytyy runsaasti. Evokeskuksella voi kahvitella, ja alueella on majatalomukavuuksia tarjoavia toimijoita.

Evolta karavaanareille löytyvät palvelut ovat hyvät. Vaunujakin saa vietyä Niemisjärvelle varaamalla etukäteen paikan Metsähallituksen kautta. Luontokohteet ja nähtävyydet ovat monipuoliset ja kiinnostavat. Etsivä löytää, ja hyvät tiet vievät perille saakka. Evon sijainti on keskeinen Padasjoki–Hämeenlinna-tien varrella.

Pysäköintialue: Kelkutteentie 492, 17470 Padasjoki

Luontokohde: *****

Maisemat: ****

Palvelut: ****

Saavutettavuus: *****

Karavaanarikohde: *****

Pisteet: 23

 

2. Sulosaari, Norpat kivellä Savonlinnassa

Savonlinnassa vierailevat löytävät helposti Olavinlinnan kuvankauniilta paikaltaan. Moni ei kuitenkaan tiedä, että hyvin lähellä sijaitsee savonlinnalaisten oma luontokeidas Sulosaari. Paikalle löytää suunnistamalla Spahotel Casinon vieressä sijaitsevalle kaupungin ylläpitämälle pysäköintialueelle, jolla tilaa on isommallekin kulkupelille. Täältä lähtee kävelyväylä romanttisine siltoineen kohti Sulosaarta ja sen kallioisia rantoja.

Sulosaaren hiekkatiet esittelevät Saimaan sydämessä villiä luontoa jopa niin, että paikka on kuulu norpistaan. Touko-kesäkuussa on hyvinkin mahdollista nähdä tämä nappisilmäinen veijari luomassa turkkiaan Sulosaaren rantakivillä. Kuumalla säällä retkeilijät hakevat viilennystä samoista vesistä. Koiraakaan ei kannata jättää sivuun näistä vesileikeistä.

Vesilintujen paratiisi

Kesän korvilla monet vesilinnut ottavat Sulosaaren poukamia omakseen. Silkkiuikun poikaset tykkäävät nousta emonsa selkään kalalokin kaarrellessa saaren päällä. Olisivatko lettukioskin antimet kiikarissa tällä tunteita herättävällä modernin laulun ammattilaisella… Sympaattisen kioskin tarjoamat antimet ovat kirjailijan oman suosikkilistan kärkipäässä. Lettukahvila Kalliolinnan huvilarakennus rakennetiin vuonna 1899, ja se toimi yhtenä Olavin kylpylaitoksen matkailijoille tarkoitetuista huviloista. Nyt sieltä tarjoillaan savonlinnalaisten suosimat räiskäleet.

Sulosaaren kuntopolut mahdollistavat monia reittejä ilman eksymisvaaraa. Polkuverkoston pituus on pienehkössä saaressa kuitenkin useampia kilometrejä. Saarelta löytyy tulipaikka niille, jotka ottavat omat eväät mukaan.

Suosituin reitti on kiertää koko saari hiekkatietä pitkin. Välillä kalliot mahdollistavat pienet pistot kohden rantaa. Piknikhuopa ei ole huono idea Sulosaareen tutustuttaessa.

Hyvät tiet vievät perille saakka, mutta idänliikenne saattaa ajoittain hidastaa karavaanin kulkua.

Pysäköintialue: Kylpylaitoksentie 7, 57130 Savonlinna 

Luontokohde: ****

Maisemat: *****

Palvelut: *****

Saavutettavuus: ****

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 22

 

3. Lepakkojahdissa Espoossa, Hanikan luontopolku

Merellinen Espoo on todella kaunis tuttavuus, ja mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen löytyy. Nuuksio ja Oittaa ovat virkistyspaikoista kuuluisimmat. Molemmat ovat lyhyen ajomatkan päässä Suvisaaristosta.

Soukan kaakkoiskulmalla sijaitseva Hanikan luontopolku tuo upealla tavalla esille paikan monipuolista luontoa ja historiaa. Reitille pääsee lähes mistä kohdasta vain, mutta virallisia pysäköintialueita virkistysmatkailuun on kolme. Mikäli polulla olevia infotauluja haluaa seurata numeroidussa järjestyksessä, kannattaa etsiä tiensä Alakartanontien pysäköintialueelle.

Reitti alkaa muinaisrantatietoudella. 3 000 vuotta sitten Hanikka ja Soukka olivat saaria muinaisen Litorinameren syleilyssä. Vesi oli tuolloin parikymmentä metriä nykyistä korkeammalla. Kallioisen muinaisrantaseikkailun jälkeen siirrytään Mätäjärven kuivahtaneelle kosteikkoalueelle. Erityisesti kesäaikaan on syytä pitää aistit tarkkana, sillä liverryksen määrä kertoo pikkulintujen viihtyvän täällä. Valkohäntäkauriiden ja muurahaiskekojen valloittaman kallioisen metsäosuuden jälkeen silmät tavoittavat massiivisen siirtolohkareen. Hanikan murikka vieri tänne viimeisimmän jääkauden mukana noin 12 000 vuotta sitten.

Pääkaupungin lähikeidas

Suvisaaristontien ohituksen jälkeen saadaan nauttia Isovarpurämeen suopursujen tuoksusta. Palokärki naputtaa pitkän sarjan puuhun, ja samalla satakieli vastaa livertämällä sointujaan Soukan metsässä. Erämainen ja kaiunsekainen tunnelma vie seuraavaksi silokallioilta hiidenkiukaille eli muinaishaudoille. Nämä pronssikautiset kiviröykkiöt ovat säilyneet hyvin Sundbergetin laella. Hautoja on kaksi, mikä tuplaa vilunväreet kylmiä kiukaankiviä ihasteltaessa.

On tullut aika tutustua merelliseen Espooseen. Hanikan luontopolku vie kohden rantalehtoa, joka on pitkostettu. Pikkutikka ja käpytikka viihtyvät täällä lepakoiden saalistuslentoja ihmettelemässä. Yöllisiä siivekkäitä on Suinonsalmen ympäristössä enemmän kuin muualla Espoossa. Hieman edempänä Kaitalahdella on luontotorni vesilintujen ihmettelemistä varten. Kiikarit kannattaa ottaa mukaan tälle viiden kilometrin ympyrälenkille.

Useat Espoon alueen majoituspalvelut tarjoavat välinevuokrausta. Virkistysalueiden yhteyteen on tehty pysäköintialueet, ja autolla pääsee luontoparatiisien viereen. Haltia-luontokeskuksen palvelut ovat monipuoliset.

Espoosta löytyy karavaanareille soveltuvia pysäköintialueita ja palveluita. Ruuhka-Suomessa myös karavaanarialueet saattavat olla ruuhkaisia, joten oma paikka kannattaa varata mahdollisimman ajoissa. Auton voi pysäköidä Alakartanontien, Suvisaarentien tai Suinonsalmen kesäkioskin pysäköintialueille.

Luontokohde: *****

Maisemat: *****

Palvelut: ****

Saavutettavuus: ****

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 22

 

4. Suokukkojen tanssit Liminganlahdella

Liminganlahti on vaikuttava lintukeidas vain noin 40 kilometrin päässä Oulusta. Torneja alueella on useita, ja ne on rakennettu hyvin. Virkkulan lintutorni on kaksikerroksinen komistus, joka vetää jopa kymmeniä bongauksesta kiinnostuneita katselulavoilleen. Tornissa on lähes koko päivän myötävalo, joten kamerat ja muu kuvauskalusto ovat hyvä lisä tässä luontokohteessa.

Paras aika bongailla muuttolintuja on huhtikuun lopusta syyskuun loppuun. Etenkin mustapyrstökuirien ja suokukkojen tanssin näkeminen on kokemisen arvoista. Ensin mainitun siivekkään osalta Liminganlahti on paras paikka bongata kyseinen lintu koko Suomessa.

Lintujen tunnistamiseen voi käyttää kuulohavaintoa. Esimerkiksi kuovien ääni on helppo tunnistaa. Ennen kuvausmatkaa lintuparatiisiin kannattaa käydä esimerkiksi Luontoportti.fi-palvelussa sisäistämässä eri lajien ääninäytteitä. Jos omat varusteet unohtuvat, kannattaa kysellä luontokeskukselta kiikareita lainaksi jopa 200 Liminganlahdella viihtyvän lintulajin havainnoimiseksi.

Myös sähköä löytyy

Luontokeskuksella on majoituskapasiteettia, ja karavaanareille löytyy sähkötolppapaikat pysäköintialueelta. Tähän palvelukeskittymään on rakennettu todella upea näyttely, ravintola ja kokoustilat. Ulkona voi viettää evähetkiä tulipaikoilla ja keittokatoksessa. Näyttelyt ja maittava lounas kruunaavat retkipäivän.

Tiet Liminganlahdelle ovat hyviä. Muistetaan kameratolpat ja ajoittainen rekkaliikenne merenrannan satamakaupunkeihin. Palvelut ovat monipuolisia ja kattavia. Kesän ruuhkaisuudesta kuitenkin pieni miinus.

Pysäköintialue: Rantakurvi 6, 91900 Liminka

Luontokohde: ****

Maisemat: ****

Palvelut: *****

Saavutettavuus: ****

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 21

 

5. Kuukkeleita ruokkimassa Ylläksellä

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on monipuolista luontoa. Alueella on lukematon määrä reittejä, jotka ovat monipuolisia kokonaisuuksia niin Ylläksen kuin Pallaksen päässä kansallispuistoa.

Kuitenkin paikka jää matkailijoille eniten mieleen laavuilla vietetyistä tuokioista. Paras laavu ja tulipaikkaverkosto löytyy Ylläksen päästä kansallispuistoa. Matkaan kannattaa lähteä Luontokeskus Kellokkaaseen tutustumisen jälkeen.

Kuukkeli on kulkijan kaveri

Sulavalinjainen veijari, kuukkeli, on monen lapinkävijän suosikki siivekäs. Nämä tulistelua pelkäämättömät kauniit ja sulavalinjaiset linnut ilahduttavat retkeilijöitä lyöttäytymällä seuraan Pallas-Yllästunturin laavuilla ja tulipaikoilla. Makupaloja kannattaakin kantaa mukana, sillä valokuvaustaitoinen perheenjäsen saa helposti taltioitua voimaannuttavia hetkiä kuukkeleiden puuhastellessa nuotiopiirillä.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on paljon tarjontaa karavaanareille. Paikallistasolla etenkin Ylläksen palvelut ovat hyvin kattavat, mutta kokemattomalle ne voivat olla hankalat löytää.

Perille pääsee hyviä teitä pitkin, mutta etäisyydestä tulee pieni miinus. Kuljettajien kannattaa huolehtia riittävistä lepotauoista.

Pysäköintialue: Yllästunturin luontokeskus Kellokas, Tunturintie 54, Äkäslompolo (Kolari)

Luontokohde: ****

Maisemat: *****

Palvelut: ****

Saavutettavuus: ***

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 19

Teksti Pepe Forsberg

Klikkaa kommentoidaksesi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää kategoriassa Pinnalla

Y l ö s