Karavaanareille kaupunkiajelu saattaa olla haastavaa, eivätkä ruuhkaiset ja kapeat tiet aina houkuta. Isommista kaupunkikeskustoista Turku ja Kotka erottuvat edukseen omien matkailuautokokemusteni perusteella. Inari, Rokua ja Lappajärvi päätyivät tähän top-listaukseen vierailukohteina, jotka ovat helposti löydettäviä ja täynnä viehättäviä yksityiskohtia.

Hyvän kulttuuri- tai historiakohteen läheisyydessä on muutakin nähtävää. Joko kaupunki on pullollaan verkkokalvoille piirtyviä muistoja tai onnen tunteita vatsanpohjaan tuottavia kokemuksia.

Makuasioista ei voi kiistellä, mutta laitetaan turvavyö kiinni ja tutustutaan uuteen top 5 -listaukseen.

1. Aboa Vetus Ars Nova, Turku

Ensimmäinen sija täynnä kulttuuria ja historiaa myönnetään Varsinais-Suomeen. Aboa Vetus Ars Nova on maan alta 1990-luvulla esiin kaivettu vanhan Turun kaupunginosa. Lopputulemana vierailija pääsee aikamatkalle tutustumaan keskiaikaisten kivitalojen raunioihin ja jopa kävelemään vanhaa Turun luostarin jokikatua sukkuloiden.

Arkeologien hikinen urakka paljasti satoja vuosia maan alla säilyneitä rakenteita. Kurkistus menneisyyteen antaa paljon tietoa Turun muinaisesta elämästä ja kaduilla kulkeneista ihmisistä. Aboa Vetuksessa nuo tarinat ovat läsnä arkisten esineiden kautta.

Monipuolinen historiakohde palvelee kaikenikäisiä liikkujia. Sijainti Turun keskustassa tekee paikasta hyvän päiväretkikohteen.

Palapeli yhdistää

Museossa on huomioitu pelillisyyden ja leikkisyyden kautta kaikenikäiset vierailijat. Eikä tämä matka suinkaan liity ainoastaan ihmisiin. Luutarha-nimisessä näyttelyssä pääsee tunnistamaan eläinten luita. Palapeli yhdistää museon näyt kokonaisuudeksi, jossa aidosti koettava mielen matka on todentuntuinen.

Esiin kaivettu Turun kivitalokortteli oli vauras 1200–1500-lukujen kirkollista elämää Ruotsin vallan alla harjoittanut suurkaupunkikortteli. Hopeiset ja kultaiset esinelöydöt kertovat kaupankäynnin olleen vilkasta.

Keskiajan jälkeen Luostarikortteliin muutti kauppiaiden rinnalle muun muassa Turun akatemian oppinutta väkeä ja hovioikeuden virkamiehiä. 1700-luvulla tontilla aloitti toimintansa Turun ensimmäinen teollisuuslaitos, vanha tupakkatehdas.

1800–1900-lukujen taitteessa paikalla toimi Auran kylpylaitos ja sen jälkeen Rettigin tupakkatehdas.

Vuonna 1928 Hans von Rettig rakennutti tontille näyttävän Villa von Rettigin yksityiskodiksi perheelleen. Viimeisetkin keskiaikaiset kellarit haudattiin tuolloin maan alle. Vuonna 1995 avattu Aboa Vetus Ars Nova muutti Rettigin palatsin ja koko tontin elämän. Vuosina 1994–1995 tehdyt arkeologiset kaivaukset paljastivat maahan kätketyn menneisyyden museokävijöiden nähtäväksi. Rakennusta ympäröivä muuri avattiin Itäiselle Rantakadulle. Yksityisestä tuli julkinen, kodista museo.

Turussa on kaikkea. Parkkipaikkaa kannattaa metsästää Turun linnan ja kirkon tienoilta. Hyvät tiet vievät perille saakka. Etsivä löytää alueelta majoitusvaihtoehtoja yllin kyllin. Läheisessä Turun linnassa kannattaa myös poiketa.

Aboa Vetus & Ars Nova

Osoite: Itäinen Rantakatu 4–6, Turku

2. Merikeskus Vellamo, Kotka

Toinen sija päätyy Kotkan kantasatama-alueella sijaitsevalle mahtipontiselle rakennukselle, Merikeskus Vellamolle. Merenkulun historia kannustaa tutkimaan museon eri sopukoista löytyviä aarteita. Satama ja merimaisemat ovat piste iin päälle.

Vellamossa ollaan merenkulun historian äärellä, sillä Kotkansaari on toiminut tärkeänä merilinnoituskauppapaikkana jo 1700-luvulla. Ja on täällä kalisteltu peitsiäkin. Rajaseudun pikkupitäjä Kotka toimi Venäjän ja Ruotsin suurvaltojen kahakoiden näyttämönä.

Kotkan edustalla on paljon merenpohjaan uponneita hylkyjä, jotka veivät mennessään taisteluissa kaikkensa antaneita sotilaita.

Tammikuuhun 2027 saakka auki oleva Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely kuvaa kävijälle Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen  jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan mielenkiintoisella tavalla.

1790-luvulla nykyiselle Kotkansaarelle syntynyt Ruotsinsalmen merilinnoitus kasvoi seuraavan vuosisadan alkuun mennessä yhdeksi aikansa suurimmista asutuskeskittymistä. Sen strateginen merkitys Venäjälle oli suojella pääkaupunki Pietaria.

Kadut ja kujanteet täyttyivät sotilaista ja upseereista.Päällystö ja viranhaltijat toivat usein mukanaan vaimon, lapsia ja palvelusväkeä. Ruotsinsalmeen löysivät tiensä myös kauppiaat, joita ilman lähes kymmenen tuhannen asukkaan kaupunki ei olisi tullut toimeen.

Armeijan harmaa linnoitus

Runsaasta asukasmäärästään huolimatta Ruotsinsalmesta ei koskaan tullut kaupunkia sanan varsinaisessa merkityksessä. Se oli ensisijaisesti linnoitus, jossa elettiin linnoituksen ehdoilla. Kaupunkimaisuutta toi asemakaava kortteleineen ja tontteineen, mutta väestöltään Ruotsinsalmi erosi selvästi aikansa kaupungeista. Sen kadut olivat armeijan harmaita, sillä seitsemää sotilasta kohden linnoituksen kujilla tallusti yksi siviili.

Läheisen Haminan kaupungin porvarit hyötyivät linnoituksen rakentamisesta ja sen asukkaista. Siksi he myös vastustivat kaupunkioikeuksien myöntämistä Ruotsinsalmelle. Vaikka Hamina oli asukasmäärältään kohtalaisen kokoinen kaupunki, se ja toinen lähikaupunki Loviisa yltivät väestöiltään vain murto-osaan Ruotsinsalmen asukasmäärästä.

Kotkasta löytyvät karavaanareille täydet palvelut. Veneretket esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ovat plussaa.

Hyvät tiet vievät perille saakka, mutta ajoittainen ruuhkaliikenne saattaa hidastaa karavaanin kulkua. Palveluita on, ja parkkitilaa löytyy neljän tähden arvoisesti.

Merikeskus Vellamo

Osoite: Tornatorintie 88, Kotka

3. Saamelaismuseo Siida, ulkomuseoalue, Inari

Peräti 10 000 vuotta Inarin historiaa odottaa kävijöitä Saamelaismuseo Siidan ulkomuseoalueella, sillä kivikautinen asutus eli virkeänä juuri tällä paikalla mesoliittisella kivikaudella. Paikka pysyi metsästäjäkeräilijöiden suosiossa myös myöhemmin kivikaudella, metalli- ja rautakaudella.

Alueella on tehty tutkimuslöytöjä. Työkalut, keramiikka ja palaneet eläinten luut historiallisista ruokahetkistä ovat nyt kertomassa nykyihmisille Inarin rikkaasta historiasta. Pyyntiväestön jälkeensä jättämät kodan pohjat ja tulisijat elävöittävät vaikuttavaa aikamatkaa lappilaiseen historiaan.

Saamelaismuseon perustaminen liittyy toiseen maailmansodan loppuvaiheeseen, Lapin sotaan. Sen seurauksena suurin osa Lapin infrastruktuurista ja esineistöstä tuhoutui. Esimerkiksi Inarin kunnan rakennuskannasta tuhoutui yli 90 prosenttia.

Lisäksi saamelaisten elämäntapa alkoi sodan jälkeen muuttua, minkä seurauksena kotitekoinen käyttöesineistö pikkuhiljaa katosi. Saamelaiset huolestuivat materiaalisen kulttuurin muutoksista, ja ajatus oman museon perustamisesta syntyi. Ja tämä oli todella merkittävä päätös. Meillä on upea vierailukohde, jonne palaa mielellään uudestaankin.

Ulkomuseoalue on muinaismuisto muinaismuistolain nojalla rauhoitettu. Alueella tulee sen takia liikkua vain merkityllä, katetulla polulla.

Käy myös Lemmenjoella

Historiallinen luonto on vanhan metsän, mykistävien kallioiden ja laajojen postikorttimaisemien kainalossa parhaimmillaan. Lappihan on kauttaaltaan kuvankaunista ja villiä luontoa tarjoileva luontomatkailukeidas.

Siida on todella monipuolinen ja sykähdyttävä vierailukohde. Reittivinkkinä kannattaa tutustua myös Lemmenjoen kansallispuistoon ja kullanhuuhdonnan historiaan. Lemmenjoen kansallispuiston läheisyys täydentää Inarin kokonaisuutta.

Tiet ovat hyvät perille Inariin saakka, vaikka matka etelästä on joillekin pitkä.

Inarista löytyy myös karavaanareille soveltuvia pysäköintialueita ja palveluita. Sesonkiaikaan kannattaa soittaa ennakkovarauksia karavaanaripalveluiden osalta.

Saamelaismuseo Siida

Osoite: Inarintie 46, Inari

4. Meteoriittinäyttely, Lappajärvi

Lappajärvi on mukava ja kesäinen luontoihme. Upeiden järvimaisemien kainalossa viihtyvät linnut ja perhelomaa viettävät karavaanarit.

Noin 77 miljoonaa vuotta sitten Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä tapahtui valtava asteroidien välinen törmäys. Sen seurauksena muodostunut meteoriitti syöksyi maata kohti hurjalla nopeudella ja vei mukanaan kaiken elämän 200–300 kilometrin säteellä.

Räjähdyksen seurauksena maassa muodostui massiivinen pöly- ja hiekkapilvi, joka esti auringon säteitä ulottumasta maahan. Auringonpaisteen sijasta alkoi seitsemän vuotta kestänyt sade, joka täytti meteoriitin törmäyksestä muodostuneen montun vedellä. Monttu oli halkaisijaltaan 22 kilometriä ja reunukset 750 metriä korkeat. Näin sai alkunsa Euroopan suurin kraatterijärvi, Lappajärvi.

Mykistävä luontokohde

Kylpylä-Hotelli Kivitipussa on meteorinäyttely, jota kannattaa käydä katsomassa. Siellä kävijälle selviävät laajan avaruutemme tieteelle tunnetut salat. Kraatterijärveen pääsee tutustumaan kesäisillä veneretkillä tai ihastellen suuren järven maisemia sen eteläpuolelta Pyhävuorelta.

Pyhävuoreen tutustumisen etuna on seurailla meteoriitin jälkeensä jättämiä uurteita maastossa. Samalla voi tutustua paikan tarinoihin ja julmaankin historiaan.

Paikka on luontokohteena mykistävä, joten sitä voi hyvillä mielin suositella.

Onnistuin kipuamaan matkailuautollani vuoren huipulla sijaitsevalle pysäköintialueelle. Sen verran kapeaa oli, että kieli keskellä suuta matka eteni verkkaisesti.

Pyhävuorelta näkymät ovat silmiä hivelevää katseltavaa. Lappajärven omat hiekkarannat, yhdistettynä järven helmeilevällä pinnalla kelluviin vesilintuihin, kannustavat ottamaan kiikarit esiin.

Salamajärven kansallispuiston läheisyys kutkuttaa käymään retkellä salomailla.

Tiet Lappajärvelle ovat melko hyviä, ja Lappajärven palvelut ovat karavaanareiden kannalta monipuoliset ja kattavat. Laajan järven rannoilta löytyy useampiakin vaihtoehtoja karavaanarille.

Osoite: Nykäläntie 137, Lappajärvi

5. Rokua Geopark

Viides sija tässä listauksessa myönnetään Rokuan ainutlaatuisten geologisten ominaisuuksien ansiosta. YK:n Unescon Global Geopark -status on tästä oiva osoitus.

Suomen ensimmäisenä geopuistona se on myös samalla maailman pohjoisin. Rokuan harju- ja dyynialueen lisäksi tähän kokonaisuuteen kuuluu Oulujokilaakso ja Oulujärvi. Nähtävää riittää.

Rokuan kansallispuisto sijaitsee Geoparkiin kuuluvan harjumuodostuman eteläreunalla. Harjumuodostuman dyynit sekä supat soineen ja lampineen ovat kuvauksellisia luonnonmuodostelmia, jotka laittavat mielikuvituksen liikkeelle.

Syvyydenkaivo on yksi Suomen syvimmistä suppakuopista, ja sen syvyydeksi on laskettu jopa 50 metriä. Vierailija tuntee tämän pohjelihaksissaan noustessaan portaita Syvyydenkaivon päälle.

Supan pohjalla on suo, jonka paksuus on jopa kahdeksan metriä. Se peittääkin osan Syvyydenkaivon todellisesta syvyydestä.

Isollekivelle haaveilemaan

Kansallispuiston sisältä löytyy muutamia, aikoinaan jäätikön mukana tulleita massiivisia siirtolohkareita. Näistä varmasti tunnetuin on kansallispuiston lounaiskulmalla sijaitseva Isokivi.

Pohjasedimenteistä puristuneesta liuskekivestä ja muinaisvuoriston alla kiteytyneestä graniitista muodostunut lohkare on historiaa pursuava vierailukohde.

Vaarat ja harjut nousivat Rokualla merenpinnan yläpuolelle noin 10 000 vuotta sitten. Vaaroista tunnetuin on Pookivaara.

194 metriä korkea Pookivaaran laki on 50 metriä ylempänä kuin vieressä olevat muut huiput. Pookivaaralla sijaitsevasta palovartijan tornista saa hyvän käsityksen alueen muodoista ja koosta.

Hyvät tiet johtavat perille, mutta syrjäinen sijainti pääteiltä on pieni miinus.

Rokuan hotellien ja karavaanialueiden tarjoamat palvelut ovat kattavat, joskin sesonkiaikaan tämä saattaa tuntua hinnoissa.

Rokua Geopark

Osoite: Rokua Outdoors, Jaakonjärventie 2, Rokua

Teksti: Pepe Forsberg

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:

• Suomen top 5 -historialliset kulttuurikohteet
• Suomen top 5 -jääkauden jäljet
• Suomen top 5 -koskikohteet
• Suomen top 5 -kaupunkiluontokohteet
• Suomen top 5 -lumikenkäilyreitit
• Suomen top 5 -fatbike-reitit
• Suomen top 5 -vaelluskohteet
• Suomen top 5 -melontapaikat
• Suomen top 5 -pilkkipaikat
• Suomen top 5 -valokuvaukselliset luontokohteet
• Suomen top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa