Esittelyssä: Suomen top 5 -kaupunkiluontokohteet

Tietokirjailija Pepe Forsberg on kierrellyt matkailuautollaan monenlaisissa luontokohteissa eri puolilla Suomea. Tämänkertaiseen top-listaansa hän on valinnut hienoimpia karavaanareille soveltuvia kaupunkien luontokohteita.

Luontokohteet ovat kasvattaneet suosiotaan näin korona-aikaan myös karavaanareiden keskuudessa. Metsän rauhan ja linnunlaulun vaikutus niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin ovat pitkään olleet tiedossa. Yleinen oletus on, että parhaat nähtävyydet sijaitsevat kaukana palveluista, mutta olisiko luontoäidillä sittenkin tarjottavaa kaupungin sykkeessä? Otetaanpa selvää.

Ensimmäinen hyvä vihje on etsiä kartalta kartanoita, koska ainakin tarunhohtoisissa tarinamiljöissä lepakot, ketut ja kartanokauriit tuntuvat viihtyvän. Kuulostaa keskieurooppalaiselta, mutta sopii Suomeenkin!

1. Hämeenkylän kartano, Vantaa

Monipuolinen pääkaupunkiseutu palvelee kaikentasoisia luonnossa liikkujia. Läheiset kansallispuistot Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa tekevät paikasta unelmaloman pääkonttorin.

Ensimmäinen sija kaupunkimatkaajan luontokohdekeitaana myönnetään Uudellemaalle. Hämeenkylän kartano sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Vantaalla.

Kartanolle tultaessa välittyy heti omalaatuinen tunnelma. Maisemissa on sopivasti vaihtuvuutta metsäisemmistä osuuksista maaseudun rauhaan. Kartanon pellot ja puisto luovat rentouttavan ilmapiirin.

Vanhat puut kartanon puistossa houkuttelevat elämää luokseen. Taitaa olla tottumuskysymys, sillä ihmisen vaikutus näkyy täällä viimeisen 500 vuoden ajalta. On peltomaisemaa, viheralueita ja toinen toistaan sykähdyttävämpiä kartanorakennuksia.

Kartanoalueen takana olevan peltoaukean laidalla näkyy kosteikko ja lampi. Tämä on ihmeellinen paikka kevättulvien aikaan. Kosteikko kuhisee elämää ja esittelee näin kaupunkioloissa harvinaisia lintulajeja. Puiston laidalla satakieli ja mustarastas virittelevät melodioitaan pajujen ja lehtipuiden katveessa. Tikat hakkaavat vanhoja lehmuksia ja syöksyvät vauhdikkaasti katsastamaan kavereitaan. Lammen puolella telkkä saa seurakseen taviparven samalla, kun kartanon oma orava tekee syöksyn kohti iäkästä vaahteraa. Kettu, jänis ja valkohäntäkauris seuraavat tilannetta kauempaa.

Kummituksia kartanolla

Kartanolta lähtee kävelytie kohti kosteikon itäpäätyä. Ennen vehreämpää osuutta tien laidassa vasemmalla näkyy polku, jota voi seurailla lammen rantaan saakka. Kevätaikana maa voi olla sen verran kosteaa, että kumisaappaat ovat hyvä lisävaruste. Polun varrella on monta hyvää paikkaa, joista tarkkailla vesilintuja ja pajukoissa poukkoilevia pikkulintuja.

Entä kartanon kummitus? Kaikilla kartanoilla on kummituksensa, niin myös Hämeenkylän kartanolla. Tarinan mukaan kartanon mailla kuoli mieshenkilö, joka on siitä lähtien kuljeskellut kartanon tiloissa. Pahantahtoisesta kummituksesta ei ole kyse, sillä sen tehtävä on valvoa, että kaikki sujuu mallikkaasti.

Kartanon laajalla parkkialueella on tolppapaikat, ja kartanon ravintolan lauantaibrunssi jää varmasti hyvätunnelmaisena makunautintona mieleen. Yöpymiseen on upeat mahdollisuudet, ja retkipäivän päätteeksi voi jopa pulahtaa uima-altaaseen.

Hämeenkylän kartanolta karavaanareille löytyvät palvelut ovat hyvät. Etsivä löytää alueelta muitakin majoitusvaihtoehtoja. Ja mikä parasta, hyvät tiet vievät perille saakka.

Pysäköintialue: Juustenintie 1, Vantaa

Luontokohde: *****

Maisemat: ****

Palvelut: ****

Saavutettavuus: *****

Karavaanarikohde: *****

Pisteet: 23

2. Sulosaari, Savonlinnan helmeilevä helmi

Savonlinnassa vierailevat löytävät helposti Olavinlinnan kuvankauniilta paikaltaan. Moni ei kuitenkaan tiedä, että hyvin lähellä sijaitsee savonlinnalaisten oma luontokeidas Sulosaari. Maamerkkinä paikalle löytää suunnistamalla Spahotel Casinon vieressä sijaitsevalle, kaupungin ylläpitämälle pysäköintialueelle, jossa tilaa on isommallekin kulkupelille. Täältä lähtee kävelyväylä romanttisine siltoineen kohti Sulosaarta ja sen kallioisia rantoja.

Mahtavat rantakalliot ja upeat polut kannustavat tutkimaan saaren eri sopukoissa lekottelevaa elämää. Sulosaaren hiekkatiet esittelevät Saimaan sydämessä villiä luontoa jopa niin, että paikka on kuulu norpistaan. Touko-kesäkuussa on hyvinkin mahdollista nähdä tämä nappisilmäinen veijari luomassa turkkiaan Sulosaaren rantakivillä. Kuumalla säällä retkeilijät hakevat viilennystä samoista vesistä. Koiraakaan ei kannata jättää sivuun näistä vesileikeistä.

Sulosointuja ja räiskäleitä

Kesän korvilla monet vesilinnut ottavat Sulosaaren poukamia omikseen. Silkkiuikun poikaset tykkäävät nousta emonsa selkään kalalokin kaarrellessa saaren päällä. Olisivatko lettukioskin antimet kiikarissa tällä tunteita herättävällä modernin laulun ammattilaisella? Sympaattisen kioskin tarjonta on kirjoittajan oman suosikkilistan kärkipäässä. Lettukahvila Kalliolinnan huvilarakennus rakennettiin vuonna 1899, ja se toimi yhtenä Olavin kylpylaitoksen matkailijoille tarkoitetuista huviloista. Nyt sieltä tarjoillaan savonlinnalaisten suosimat räiskäleet.

Sulosaaren kuntopolut mahdollistavat monia reittejä ilman eksymisvaaraa. Polkuverkoston pituus on pienehkössä saaressa kuitenkin useampia kilometrejä. Saarelta löytyy tulipaikka niille, jotka ottavat omat eväät mukaan.

Suosituin reitti on kiertää koko saari hiekkatietä pitkin. Välillä kalliot mahdollistavat pienet pistot kohti rantaa. Piknik-huopa ei ole huono idea Sulosaareen tutustuttaessa.

Savonlinnasta löytyvät täydet palvelut karavaanareille. Spa Hotel Casino on lähellä, ja muutenkin palveluita on kaupoista ravintoloihin kesäkaupungin sykkeessä.

Hyvät tiet vievät perille saakka, mutta ajoittain idänliikenne saattaa hidastaa karavaanin kulkua.

Pysäköintialue: Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna 

Luontokohde: ****

Maisemat: *****

Palvelut: *****

Saavutettavuus: ****

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 22

3. Hämeenlinnan Aulanko, tunnelmaltaan erilainen

Hämeenlinnan kaupunki on tunnettu vanhaa aikaa huokuvana vierailukohteena. Ilvesreitin läheisyys, linnat, vesistöt ja Ahveniston monipuolinen tarjonta ovat tehneet kaupungista suositun luontomatkailijan aarreaitan. Evo ja Ahvenisto ovat näistä kuuluisimmat. Molemmat ovat lyhyen ajomatkan päässä Aulangolta.

Aulangon ulkoilualue kaupungin keskustan tuntumassa ei tee sääntöön poikkeusta. Aulangon vetonaulana on suojelualue, jonka virkistyskäyttöön muokatut puisto-osat ovat luontokohteena houkuttava kokonaisuus. Suojelualue toimii osana Suomen ensimmäistä kaupunkipuistoa. Erilaiset paviljongit, näköalatorni ja kauniit lammet polkuverkoston vieressä houkuttelevat ulkoilmaihmisiä tutkimaan harvinaisia kasveja ja lintuja.

Aulangolla on retkeilty jo reilun sadan vuoden ajan. Venäjällä asekaupoilla rikastunut eversti Hugo Standertskjöld osti Aulangolta Karlbergin kartanon ja rakennutti kaikille avoimen englantilaistyyppisen puiston. Aulangonvuorelle istutettiin ulkomailta tuotuja erikoisempia puita ja pensaita. Harvinaistuneet linnut löysivät uusia mahdollisuuksia, ja siivekkäät ottivat kuuluvan otteen rauhan tyyssijasta. Vuosien 1883–1938 välillä upeasti viimeistellyt retkeilyrakenteet kruunaa Aulangonvuoren huipulla sijaitseva, kansallismaisemia tarjoileva näköalatorni, jonka juurelta löytyy kahvila ja nähtävyytenä karhuluola.

Vettä monessa muodossa

Kaupunkipuiston sydämessä vierailevaa hemmotellaan jopa kylpyläpalveluilla. Aulangon suojelualueen lammet vuorenrinteellä, Aulangonjärvi ja Vanajavesi ovat kaikki kävelymatkan päässä toisistaan. Kylpylähotelli sijaitsee Vanajaveden rannalla, ja rantaviivan varrella kulkee helppokulkuinen kävelyreitti Hämeenlinnan keskustaan ja vastarantaa pitkin takaisin.

Aulangonjärven ympäri kiertää seitsemän kilometriä pitkä polku, joka kulkee osin suojelualueen sisällä. Aulangonjärven pohjoisrannan ulkoilumajan laavulle on suojelualueelta lyhyehkö kävelymatka.

Aulangonvuoren luonnossa liikkuminen sopii myös liikuntaesteisille. Sääntöön ei tee poikkeusta Joutsenlammen ympäristössä kiertävä puu- ja pensaslajipolku. Tästä kokonaisuudesta lammen ympärystän reitti on leveä ja helppokulkuinen. Metsään pujahtava osuus on hieman kapeampi kinttupolku.

Pysäköintialueen kioskin luota matkaan lähtevä Puu- ja pensaslajipolku on reilun kilometrin mittainen koko perheen seikkailu. Reitin infotaulujen myötä oppii tuntemaan, millaisia puita ovat esimerkiksi douglaskuusi tai saarni. Yhteensä puu- ja pensaslajeja esitellään 56. Tarkkasilmäiset puiden ystävät voivat bongata valkoselkätikan naputtelemassa vanhaa mäntyä. Lehtopöllö ja hippiäinen ovat myös ottaneet Aulangonvuoren kodikseen.

Villiä luontoa kaupungin kupeessa

Aulangon vuorenrinteellä kiertävällä asvaltoidulla rengastiellä on viisi virallista pysäköintialuetta. Kaksi niistä sijaitsee Joutsenlammella, kaksi Metsälammella ja yksi rengastien korkeimmalla kohdalla näköalatornin juurella. Yksisuuntaisella tiellä autolla ajaminen on sallittu klo 8–23. Rengastien alapuolella olevasta haarasta pääsee Aulangon ulkoilumajan pysäköintialueelle, pienen kävelymatkan päähän Aulangonjärven ympyräreitin lähtöpisteestä, laavusta ja ulkoilumajasta. Aulangonvuoren juurelta löytyy pysäköintialue myös hotellin läheisyydestä.

Historiallinen luonto on vanhan metsän, helmeilevien vesien ja keskiaikaisten rakenteiden kainalossa parhaimmillaan.

Useat Hämeenlinnan alueen majoituspalvelut tarjoavat välinevuokrausta. Virkistysalueiden yhteyteen on tehty pysäköintialueet, ja autolla pääsee luontoparatiisien viereen.

Hämeenlinnasta löytyy karavaanareille soveltuvia pysäköintialueita ja palveluita. Niin sanotussa Weberin pisteessä eli Suomen väestöllisessä keskipisteessä myös karavaanarialueet saattavat olla ruuhkaisia, ja kannattaa varata oma paikka mahdollisimman hyvissä ajoin.

Tiet ovat hyvät perille saakka.

Luontokohde: *****

Maisemat: *****

Palvelut: ****

Saavutettavuus: ****

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 22

4. Ounasvaara Rovaniemellä

Pinta-alaltaan Euroopan laajin kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia eri ulkoilumuodoille. Rovaniemen keskustan läheisyydestä löytyy paras monipuoliseen retkeilyyn suuntautunut alue, Ounasvaara. Se on mukava ja suojainen revontuliluontoihme. Upeiden virtaavien vesien kainalossa viihtyvät linnut ja muu villimpi luonto.

Ounasvaaralle pääsee helposti Rovaniemen keskustasta ylittämällä ensin Ounasjoen ja sen jälkeen kulkemalla vaaraa ylös kohti Lapin urheiluopistoa. Matkaa Ounasvaaralle kertyy Rovaniemen keskustasta vain pari kilometriä. Ounasvaaran pohjoispuolella on hiihtokeskus, jonka kautta on helppo sukkuloida kuntopolkuja pitkin Ounasvaaran huipulle. Linja-auto kulkee useita kertoja päivässä Ounasrinteelle.

Ounasvaaralta näkymät ovat silmiä hivelevää katseltavaa. Lapin karut käkkärämännyt yhdistettynä jokien helmeilevällä pinnalla ovat kaupunkiluontoa parhaimmillaan.

Retkeilijöille paljon mahdollisuuksia

Ounasvaaran huipulta löytyy hyvien majoitusvaihtoehtojen lisäksi retkeilijöiden luontopolku, maastopyöräreittejä, latuverkosto, lumikenkäilyreittejä ja erilaisia sisäurheilumahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan Ounasvaaralla voi tänä päivänä harrastaa noin 50 eri lajia, ja siellä riittää tekemistä kaikkina neljänä vuodenaikana.

Ounasvaaran luontopolku on 4,4 kilometriä pitkä rengasreitti. Luontopolku kiertää vaaran eteläreunaa itään noin puolessa välissä reittiä sijaitsevaa laavua kohti. Alkumatkasta maasto on hyvin lehtomaista, mutta matkalle mahtuu pari soista laikkua. Laavun läheisyydessä on lähde, josta retkeilijän on hyvä täyttää juomapullonsa. Laavulla on myös liiteri ja kaikki tarvittava nuotion rakentamiseksi.

Laavun jälkeen polku nousee avokallioiden yli vaaran pohjoispuolelle kuivia kankaita pitkin. Luontopolku jatkuu muinaisjärven rantaa mukaillen ja kääntyen alas lähtöpaikkaan kuivan kangastyypin metsää pitkin.

Reitin loppuosalla voi ihastella jääkauden jälkiä kallioiden uurteissa ja muinaisrantakivikoissa. Luontoreitin opastauluissa kerrotaan alueen metsä- ja suotyypeistä, puulajeista, kasveista, kallio- ja maaperästä sekä Rovaniemen historiasta.

Talvella hiihdetään murtsikkaa

Kokonaisuudessaan Ounasvaaran maastotyyppi koostuu retkeilijän kannalta kalliokedoista ja kuivan kangastyypin poluista. Monipuolinen on myös alueen kuntopolkuverkosto, joka sopii helpompaa reittiä hakeville. Talvisin kuntopolut ovat suurilta osin hiihtäjien käytössä.

Ounasvaaran talvilajeista suosituin on murtomaahiihto. Ounasvaaran laelta lähtee laaja latuverkosto lähialueen vaaroja kohti. Hyvin hoidettu verkosto on yksi maamme laajimpia. Paikan päältä löytyy kaikille talviurheilusta kiinnostuneille haastavuudeltaan oman tarpeen mukaisia aktiviteetteja ja suorituspaikkoja.

Ounasvaaran ja Rovaniemen kaupungin matkailupalvelut yhdistettynä alueen luontoon ovat vertaansa vailla oleva kokonaisuus. Rovaniemen retkeilymahdollisuuksista saa lisätietoja osoitteessa Etiainen.fi

Rovaniemen palvelut ovat karavaanareiden kannalta täydelliset. Sähkötolpalliset paikat odottavat leirintäalueilla, ja kulttuuritarjonta sekä maittava lounas kruunaavat retkipäivän. Joulun ruuhkaisuudesta tulee kuitenkin pieni miinus.

Tiet Rovaniemelle ovat hyviä. Muistetaan kameratolpat ja ajoittainen rekkaliikenne valtateillä.

Pysäköintialue: Taunontie 14, 96600 Rovaniemi

Luontokohde: ****

Maisemat: ****

Palvelut: *****

Saavutettavuus: ****

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 21

5. Koroisten ristillä, Turku

Aurajoki risteää Vähäjoen kanssa noin puolitoista kilometriä Turun tuomiokirkolta ylävirtaan. Upeat reitit Aurajoen varressa pursuavat elämää. Täällä sijaitsee myös ainutlaatuinen muinaisjäännöskohde Koroistenniemi.

Tarinan mukaan vanha Turku sai alkunsa Koroisilla 1100-luvulla. Sijainti oli otollinen kaupankäyntiin, sillä Halistenkoski esti laivojen nousun ylemmäs Aurajokea. Veronkeruu olisi helppoa organisoida tällaiselta paikalta. Suomen lähetyspiispa Tuomas sai vuonna 1229 paavi Gregorius IX:ltä tehtävän piispanistuimen siirrosta Koroisten niemelle.

Strategisesti sijainti oli ideaalinen, sillä U-muotoisena niemi on kolmelta sivultaan veden ympäröimä ja joenhaaran rannat ovat jyrkät. Neljännelle sivulle rakennettiin valli, kuivahauta ja silta. Alueen puolustaminen oli näillä valmisteluilla tehokasta.

Kulttuurikuntoilua Koroistenniemessä

Koroistenniemen kulttuurikuntoilureitti Suomen sydän on hyvä tapa tutustua Aurajoen ihmeisiin. Aurajokilaakson läpi sukkuloiva reitti kuvaa opastein joenvarren historiaa ja luontoa. Joen tarjoamat rikkaudet tuovat paikalle vesilintuja ja perhosia.

Koroisten ristiltä löytyy yhä merkkejä menneestä. Rakennettu maavallitus, kuivahauta ja rakenteelliset jäännökset kirkosta ovat silmin todennettavissa. Aurajokilaakson tarjoama maisema on ainutlaatuinen. Turussa kerrotaan, että seistessä oikeassa kohdassa Koroistenniemellä voi yhdellä katseella tavoittaa kolme keskiaikaista kivikirkkoa. Retkipäivän kruunaa kahvitauko paikan päällä.

Turun tarjoamat palvelut karavaanareille ovat kattavat, mutta kokemattomammalle hieman hankalia löytää. Paikallistasolla etenkin Ruissalon palvelut ovat hyvin kattavat.

Perille pääsee hyviä teitä pitkin, mutta ruuhkaisuudesta on annettava pieni miinus.

Pysäköintialue: Kahvila Koroinen, Koroistentie 2, Turku

Luontokohde: ****

Maisemat: *****

Palvelut: ****

Saavutettavuus: ***

Karavaanarikohde: ****

Pisteet: 19

Teksti: Pepe Forsberg

Juttusarjassa julkaistut top 5 -listaukset:
Suomen top 5 -lumikenkäilyreitit
Suomen top 5 -fatbike-reitit
Suomen top 5 -vaelluskohteet
Suomen top 5 -melontapaikat
Suomen top 5 -pilkkipaikat
Suomen top 5 -valokuvaukselliset luontokohteet
Suomen top 5 -päiväretkikohteet eläinten valtakunnassa